Jo joka kolmas Suomen lintulajeista luokitellaan uhanalaiseksi. Uhanalaisten lintulajien määrä on lisääntynyt 28: lla viidessä vuodessa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on vesi- ja kosteikkolintujen joukossa.
Sinisorsat viihtyivät tänään Helsingin Tokoinrannan ruokintapaikalla. Niiden joukosta löytyi yksi uhanalainen lintu: haapana. Se luokitellaan vaarantuneeksi. Jo kolmannes Suomen lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi.
– On se kyllä hurja muutos. Jos ajatellaan, että vain 5 vuotta mennyt ja niin paljon lisääntynyt. Huonompaan suuntaan vuoden 2010 arviosta on mennyt 67 lajia. Paremmaksi tilanne on muuttunut 18 lajilla, kertoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesi- ja kosteikkolinnut uhanalaistuvat
Erityisen huonosti menee vesi- ja kosteikkolinnuilla. Erittäin uhanalaisiksi luokitellaan nyt esimerkiksi punasotka, mustakurkku-uikku ja tukkasotka. Syynä ahdinkoon on vesien rehevöityminen, josta seuraa ravinnon väheneminen ja koveneva ravintokilpailu runsastuneiden särkikalakantojen kanssa.
Tutkijan mukaan lajien uhanalaistumisella on merkitystä myös ihmisille.
– Jos esimerkiksi kalansyöjälinnuilla menee huonosti, ihminen on melko samassa kohtaa ravintoketjua kuin kalaa syövät linnut. Silloin ne antavat osviittaa siitä, että elinympäristö ei voi hyvin, toteaa Mikkola-Roos.
Vesistöjen kunnostus auttaisi lintuja
Vesilintujen tilannetta auttaisivat kunnostustoimet.
– Lintualueiden hoito olisi erityisen tärkeää kosteikoilla, koska sama tilanne on myös suojelualueilla. Pitäisi tehdä merkittäviä toimia vesistöjen hyväksi, muistuttaa Mikkola-Roos.
Kaikilla linnuilla ei sentään meno huonosti. Jotkut lajit ovat hyötyneet suojelusta.
– Isot petolinnut kuten maakotka, merikotka, muuttohaukka ja valkoselkätikka ovat hyötyneet. Kaakkuri ja kalasääski poistuivat kokonaan uhanalaisten listalta. Suojelutyö on tuottanut tulosta, kiittelee Mikkola-Roos.