Ruandalaisen kansallispuistojen edustajan mukaan kolme sarvikuonoa kuolee Etelä-Afrikassa salametsästäjien vuoksi joka päivä.
30 uhanalaista etelänleveähuulisarvikuonoa sai maanantaina elämänsä kyydin, kun eläimet lennätettiin Boeing 747:llä Etelä-Afrikasta Ruandaan. Kyseessä oli luonnonsuojelijoiden mukaan lajin suurin yksittäinen siirto-operaatio koskaan.
Jopa kahden tonnin painoiset eläimet kulkivat noin 3 400 kilometrin ja 40 tuntia kestäneen matkan eteläafrikkalaiselta suojelualueelta Ruandaan Akageran kansallispuistoon. Siirto on osa pyrkimyksiä vahvistaa lajin populaatiota, joka on salametsästyksen vuoksi harventunut huomattavasti 1970-luvulta.
Ennen sarvikuonoja oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa runsain määrin. Ensimmäisenä niitä alkoivat metsästää eurooppalaiset valloittajat, ja myöhemmin salametsästys pienensi kannan murto-osaan entisestä.
Operaatiossa mukana olevan African Parks -hyväntekeväisyysjärjestön mukaan matkaa valmisteltiin useita kuukausia. Toimitusjohtaja Peter Fearnhead kertoo, että eläimet oli esimerkiksi rauhoitettava stressin vähentämiseksi, mikä oli sekin riskialtis tehtävä.
Ensin eläimet päästettiin kahteen jalkapallostadionin kokoiseen aitaukseen. Myöhemmin ne päästetään vapaiksi laajaan kansallispuistoon.
– Tämä antaa niille mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ympäristössä. Etelä-Afrikassa salametsästäjät tappavat niitä kolme joka päivä, puiston johtoon kuuluva Jes Gruner sanoo.
Zairenleveähuulisarvikuono on miltei hävinnyt
Villieläinten siirrot voivat olla vaarallisia. Vuonna 2018 neljä kuudesta siirretystä pensassarvikuonosta kuoli kuukausia Tshadiin saapumisen jälkeen.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan etelänleveähuulisarvikuono on uhanalainen, ja jäljellä on enää noin 20 000 yksilöä. Toinen isosarvikuonoihin kuuluva laji, zairenleveähuulisarvikuono, on likimain jo hävinnyt kokonaan. Elossa on enää kaksi naarasta.
Tutkijat ovat pyrkineet pelastamaan zairenleveähuulisarvikuonoja sukupuutolta hedelmöittämällä nuoremman naaraan munasoluja kahdelta kuolleelta urokselta talteen otetulla spermalla. Ennenkuulumaton pelastusyritys on lajin viimeinen mahdollisuus selvitä.
Ruanda otti vuonna 2019 vastaan viisi itäafrikkalaista pensassarvikuonoa Tshekistä ja 17 Etelä-Afrikasta vuonna 2017. Grunerin mukaan yhtäkään niistä ei ole salametsästetty.
Valtavan kokoisilla sarvikuonoilla on hyvin vähän vihollisia luonnossa. Sen sijaan ihminen on ollut lajille hyvin tuhoisa, sillä sarvikuonoja on metsästetty niiden kiinalaisessa lääketieteessä käytettävien sarvien vuoksi.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan pensassarvikuonoja on luonnossa jäljellä enää noin 5 000, kun 1800-luvun puolivälissä niitä oli yli miljoona.