Ruotsissa hoitoalan kokeilu teettää täydellä palkalla lyhyempiä työpäiviä saa kannatusta suomalaisiltakin.
Myös kotimaiset ammattiliitot ovat kiinnostuneita kokeilusta, joka voisi parantaa työssä jaksamista. Yleensä vastustus tuleekin työnantajapuolelta.
Täydellä palkalla on kokeiltu työajanlyhennystä Ruotsissa aiemminkin.
2000-luvun puolivälistä asti esimerkiksi Toyotan Göteborgin korjaamossa on tehty kuusituntista päivää kahdeksan tunnin palkalla.
Miksei Suomessakin?
Suomalaisessa työelämässä aiheesta on keskusteltu aktiivisestikin muutama vuosi sitten, mutta äänet ovat hiljalleen vaienneet.
– Ei ole harkittu kuljetusalalla, sopimussihteeri Markku Viitanen AKT:sta sanoo.
Tehyn työaikamääräyksiin perehtynyt edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman pitää mallia mahdollisena.
– Työurien pidentämistavoitteen kannalta vähintäänkin kokeilu olisi Suomessakin toivottavaa, Wilskman sanoo.
Matalat palkat ja epäsäännöllisyys haaste
Toisilla aloilla edes säännöllistä työaikaa on mahdoton taata.
– Kuljetusalalla ei voi olla säännöllistä työaikaa ainakaan raskaan kaluston kuljetuksissa, AKT:n Markku Viitanen jatkaa.
Todellisuus on hoitoalallakin toinen. Jos vuorot lyhenevät, niin vuoroja tulee käytännössä lisää. Tekijöitä on vaikea löytää nytkin etenkin kasvukeskuksissa.
– Nykyisin työvuorot venyvät usein sijaispulan vuoksi jopa 18-tuntisiksi tuplavuoroiksi, Wilskman kertoo.
– Ei kuuden tunnin vuoroilla pärjää. Työtä tehdään yleensä 15 tunnin verran, AKT:n Viitanen sanoo.
Työajan tasoittumista käytetään jo kuljetusalalla. Kahdeksassa päivässä ajetaan usein kahden viikon vuorot ja pidetään sitten useamman päivän tauko, jolloin työaika tasoittuu 8 tuntiin päivässä.
Miten työnantaja hyötyy?
Matalammalla palkalla eivät liitotkaan innostu työaikakokeilusta. Palkan ja henkilöstömitoituksen säilyminen ennallaan Ruotsin mallin mukaisesti olisi Wiskmanin mukaan ehdoton edellytys kuusituntiselle työpäivälle.
– Alan palkat ovat niin pienet, ettei osa-aikaisena muuten tule toimeen, Tehyn Wilskman sanoo.
Maija Wilskman arvioi, että hyöty työnantajalle tulee todennäköisesti sairauslomien vähentymisestä, työtehosta ja siitä, ettei kuuden tunnin työpäivään sisälly ruokataukoa.
– Jos se sopii Ruotsissa, niin miksei Suomessakin, Tehyn Maija Wilskman sanoo.