Rion olympiakisojen painikilpailut käynnistyvät suomalaisten osalta maanantaina, kun Rami Hietaniemi taistelee miesten 85 kilon sarjassa. MTV Sport kokosi nopean kisaoppaan painien seuraamiseen.
Tappio vie kultamitalin, muttei pronssisaumaa
Kreikkalais-roomalaisen painin olympiakaavio voi vaikuttaa kimurantilta, mutta yksi asia on selvä: jos häviät ottelun missä tahansa vaiheessa ennen loppuottelua, et voi enää päästä taistelemaan kullasta ja hopeasta. Finalistit tulevat kahdesta kaaviosta ja tappion kokeneilla painijoilla on mahdollisuus nousta keräilyerien kautta kahteen pronssiotteluun. Keräilyeriin pääsevät finalisteille matkan varrella hävinneet urheilijat ja heistä kaksi selviytyy kahteen pronssiotteluun välierien häviäjiä vastaan. Pronssimitaleita jaetaan siis jokaisessa painoluokassa kaksi.
Alkukierroksista finaaliin yhdessä päivässä
Painijoilla olympiarypistys on lyhyt, mutta sitäkin rankempi. Jokainen painoluokka viedään loppuun yhdessä päivässä. Mitaleille pääsee joko neljällä tai viidellä ottelulla. Suoraan toiselle kierrokselle eli neljännesvälieriin sijoitetut voivat saada mitalin kaulaansa neljällä ottelulla, mutta ensimmäiseltä kierrokselta aloittavat tarvitsevat viisi ottelua. Painijan turnaus ei siis välttämättä pääty avauskierroksen tappioon, jos ottelun voittaja etenee loppuotteluun asti.
Suomalaisten kisapäivät
Suomi sai perinteikkääseen menestyslajiinsa vain kolme edustajaa. Rami Hietaniemi ottelee maanantaina 85 kilon sarjassa ja aloittaa suoraan neljännesvälieristä Itävallan Amer Hrustanovicia vastaan. Tero Välimäki on mukana tiistaina 66 kilon luokassa ja Petra Olli ensimmäisenä painijanaisenamme keskiviikkona 58 kilon sarjassa. Päivä alkaa aina alkukierroksilla kello 16 Suomen aikaa ja iltakisat finaaleineen kello 22.
Pistelasku
Kreikkalais-roomalaisessa painissa haetaan kahdessa kolmen minuutin jaksossa voittoa selätyksellä, joka katkaisee ottelun välittömästi. Selätykseksi katsotaan tilanne, jossa kilpailija pystyy pitämään vastustajansa molemmat hartiat matossa. Muussa tapauksessa pyritään hakemaan ylivoimaista pistevoittoa eli kahdeksan pisteen eroa tai pistevoittoa otteluajan puitteissa. Tasapisteissä voittajaksi julistetaan korkea-arvoisempia suorituksia tehnyt, sitten vähemmän varoituksia saanut tai seuraavaksi viimeisimmän pistesuorituksen tehnyt painija.
Laajakaarisesta heitosta ja vastustajan pystystä suoraan siltaan nostamisesta saa viisi pistettä ja suoraan siltaan heitoista neljä. Heitoista, jotka eivät mene suoraan siltaan, saa kaksi pistettä, kuten myös kaikista vyörytyksistä. Vastustajan allepanosta tulee kaksi pistettä. Myös kaikista rikkeistä annetaan syylliselle varoitus ja vastustajalle kaksi pistettä (mm. puskeminen, lyöminen, trikoiden repiminen, sormista vääntäminen). Matolta pois astuminen (ilman työntämistä) tietää yhtä pistettä vastustajalle.
Videohaasto
Myös olympiapainissa on otettu käyttöön mahdollisuus haastaa tuomarien päätökset videotarkistuksella. Jokaisella painijalla on mahdollisuus tarkistuttaa yksi tilanne ottelua kohti. Jos tuomaristo taipuu haastajan kannalle, hän voi käyttää kortin uudelleen toisessa tilanteessa, mutta hylätty haasto vie tarkistusmahdollisuuden ja antaa vastustajalle yhden pisteen.
Miten trikoiden väri määräytyy?
Painissa otellaan aina joko sinisissä tai punaisissa trikoissa. Ottelukaaviossa ensin mainittu urheilija painii punaisessa ja jälkimmäinen sinisessä värissä.
Suomi historian viidenneksi menestynein
Vaikka Suomi on pudonnut kauas suuruutensa aikojen painimenestyksestä, olemme yhä kaikkien aikojen mitalitilastossa viidennellä sijalla 26 kullalla, 28 hopealla ja 29 pronssilla. Viimeisimmät mitalit ovat Marko Yli-Hannukselan hopea Ateenasta 2004 ja pronssi Sydneystä 2000 sekä Marko Asellin hopea Atlantasta 1996. Suurin osa mitalisateesta on tullut kuitenkin ennen toista maailmansotaa. Esimerkiksi 1960-luvulla mitaleita ei tullut yhtään, 70-luvullakin vain kaksi ja 80-luvulla kuusi. Ylivoimaisesti eniten kultamitaleja on edelleen Neuvostoliitolla (62), vaikka maa ei ole kilpaillut kisoissa vuoden 1988 jälkeen.