90 vuotta täyttävä Tellervo Koivisto on aina pitänyt tyttöjen ja naisten puolta: Puolustaa tasa-arvoa ja aborttia – "Silloin monet asiat olivat radikaaleja"

Vaikka Koivisto on ollut kansanedustaja ja vaikuttanut erilaisissa yhdistyksissä, hän kokee päässeensä vaikuttamaan eniten presidentin puolisona. Suomen Kuvalehden suosittuna pakinoitsijana hän kirjoitti tasa-arvosta, abortista ja naisten oikeuksista.

– Eihän mikään yhtäkkiä ole muuttunut, ja sain vähän radikaalinimenkin, Koivisto sanoo STT:lle.

– Silloin monet asiat, jotka ovat tänä päivänä ihan luonnollisia, olivat todella uusia ja radikaaleja.

Vuonna 1999 Koivisto kirjoitti Suomen Kuvalehdessä päiväkirjojensa uudessa osassa näin: "Aborttilaki ja ehkäisyvälineet muuttivat jyrkästi ja ratkaisevasti parempaan suuntaan tuota maailmaa. Kun otetaan huomioon vaihtoehdot, ei voi hyväksyä paavin ja muiden ehkäisyä ja aborttia vastustavien jyrkkää kantaa."

Jo Koiviston oma elämä on taistelu naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Hän lähti 13-vuotiaana ensimmäisenä kylän lapsena toiselle paikkakunnalle oppikouluun. Koivisto kertoo, että toisaalla opiskeleminen ei ollut yksinkertainen asia. Piti maksaa opetuksesta, asumisesta ja ruokailuista tai viedä omat eväät mukanaan.

Koiviston äiti kamppaili tyttärensä koulutuksen puolesta, vaikka isä ei ensin ymmärtänyt, miksi tyttöjä pitäisi kouluttaa. Tytöthän päätyivät lopulta naimisiin.

– Äiti sanoi, että pääsisi tyttö vähemmällä raatamisella. Hänelle se merkitsi aitoa raatamista. Silloin kaikki tehtiin itse, ei ollut koneita samalla tavalla kuin sitten myöhemmin, Koivisto sanoo.

– Aamuvarhaisesta iltamyöhään naiset olivat töissä. Kun miehet puintipäivinä pitivät taukoa, naiset lähtivät koteihinsa ruokkimaan omia lehmiään ja lapsiaan.

"Olenko minä täällä kommunistia kasvattanut?"

Koiviston isä oli järjestäytynyt sosiaalidemokraatti, joten jo kotona käytiin poliittisia keskusteluja. Toisaalta Koivisto kertoo, että koulussa ja kylällä vaikutti Isänmaallinen kansanliike IKL.

– Ei siellä voinut avata suutaan, jos halusi puolustaa esimerkiksi joidenkin lakkoja.

Kerran kun nuori Koivisto kuitenkin puolusti lakkoja, vuokraemäntä aikoi häätää hänet kodistaan.

– Hän kysyi, olenko minä täällä kommunistia kasvattanut.

Koiviston nuoruudessa ylioppilaaksi lukeneet harvemmin liittyivät vasemmistolaisiin puolueisiin tai liikkeisiin, sillä ylioppilaat kuuluivat jo porvaristoon.

Nuorien on vaikea ymmärtää idän varjoa

Koivisto istuu lempinojatuolissaan hänen ja edesmenneen miehensä asunnossa, joka on pimeänä talvipäivänäkin valoisa. Oman elämän kertaaminen tuo vaatimattoman vaikuttajan kasvoille välillä hymyn, välillä Koiviston ilme näyttää mietteliäältä ja jopa huolestuneelta.

– Kyllähän meidän elinaikanamme Suomi on muuttunut hyvin paljon.

Tellervo Koivisto

– Presidentti Mauno Koiviston puoliso, kansanedustaja, pakinoitsija.

– Syntynyt 2.1.1929 Punkalaitumella, asuu Helsingissä.

– Valmistunut ylioppilaaksi 1949 ja ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta 1953.

– Suomen Kuvalehden pakinoitsija 1968–1972 ("Rouva Koiviston päiväkirja").

– SDP:n kansanedustaja 1972–1975, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1977–1982, tasavallan presidentin valitsijamies 1982.

– Lasten Kesä -yhdistyksen johtokunnan jäsen 1974–1997, Väestöliiton hallituksen jäsen 1980–1984.

– Mukana sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toiminnassa 1960–1970-lukujen taitteessa.

– Viettää merkkipäiväänsä lähipiirissä.

Monet viime vuosikymmenen aikana aikuisiksi kasvaneet suomalaiset eivät ole eläneet tai muista lähestulkoon mitään Neuvostoliiton ajalta. Koivistojen aikana itänaapurin varjo oli läsnä.

Vaikka Suomessa elettiin sotien jälkeen rauhallisissa oloissa ja maa vaurastui, koko ajan tuli ottaa huomioon itäinen naapuri ja sen vaikutusvalta.

– Nuoret sukupolvet eivät osaa käsittää, minkämoista meidän aikanamme tämä suhde itäiseen naapuriin on ollut.

Mahdolliset muistamiset voi ohjata Mauno Koiviston rahastoon viestillä: Tellervo Koivisto 90 v. Saaja: Kansan sivistysrahasto, tili: Nordea FI85 1521 3000 0060 09.