Aamulehden entisen toimittajan Matti Kuuselan jutuissa toistuvat sepitteen tunnusmerkit, kirjoittaa lehden entinen vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu kiirastorstaina Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa.
Entisen päätoimittajan mukaan sepitteen yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi se, jos jutuissa on epätavallisen paljon täydellisiä yksityiskohtia, haastateltavien lausumia on mahdotonta tarkastaa edes sisäisesti, koska he ovat kuolleita tai tavoittamattomissa, toimittaja käy paljon keikoilla ilman kuvaajaa eli ilman todistajaa tai tiedonhankinnan dokumentaatio on niukkaa tai sitä ei ole.
– Erityisesti uran loppuvaiheessa jokainen näistä tunnusmerkeistä toistuu Matti Kuuselan jutuissa, Tuulensuu kirjoittaa kokonaisuudessaan seitsemänkohtaisen listansa loppuun.
Tuulensuu kiistää tienneensä sepitteestä
Aamulehden vastaavana päätoimittajana vuosina 2018–2023 toiminut Tuulensuu kiistää aavistaneensa, että Kuuselan jutuissa oli sepitettä. Kuusela työskenteli Aamulehden vakituisena toimittajana vuodet 1983–2020 ja on toiminut sen jälkeen lehden satunnaisena avustajana.
– Olisinko siis aavistanut tätä? Tiesinkö, että joukossa on muutakin kuin pientä oravan raportointia? En.
Lue myös: Aamulehti: Tutkija Maria Lassila-Merisalo selvittämään Kuuselan juttuja – selvitys valmistunee juhannukseksi
Tuulensuu kirjoittaa, että luottamus toimittajan tavanomaiseen rehellisyyteen on sekä subjektiivista että juridista. Luottamus koostuu hänen mukaansa esimerkiksi työsuhteisen toimittajan työsopimuksesta, jolla hän sitoutuu tekemään työtään työnantajan ohjeiden mukaan. Työnantaja taas on sitoutunut Journalistin ohjeisiin ja edellyttää työntekijältään niiden noudattamista. Työnantajatoimituksella on myös sisäiset journalismin toimintaohjeensa sekä vakiintuneet journalistiset toimintatavat, Tuulensuu kirjoittaa.
Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
Lue myös: Kohutoimittaja Matti Kuusela astui kameroiden eteen: "Voi sitä sanoa valehteluksi, minä kutsun sitä runoudeksi"
Myös freelance-toimittaja solmii Tuulensuun mukaan toimitukselle juttua myydessään kauppasopimuksen, joka koskee tekijänoikeuksia journalistiseen tekstiin, ei fiktioon.
– Valhetta juttuun kirjoittaessaan journalisti rikkoo työsopimuksensa tai kauppasopimuksensa ehtoja.
Lue myös: Kostea ilta johti Aamulehden päätoimittajan eroon – opiskelijajärjestön mukaan järjestyksenvalvojat postivat Jussi Tuulensuun jatkoilta
Lue myös: Jussi Tuulensuu jättää tehtävänsä Aamulehden vastaavana päätoimittajana
Tuulensuu jätti tehtävänsä Aamulehden vastaavana päätoimittajana ja irtisanoutui yhtiön palveluksesta viime vuonna. Tuulensuun kerrottiin käyttäytyneen päihtyneenä asiattomasti Tampereen yliopiston journalistiikan, kuvajournalismin ja visuaalisen journalismin opiskelijoiden ainejärjestö Vostokin vuosijuhlassa.
Aamulehti kertoi viime viikolla poistaneensa verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun tämä oli kertonut tuoreessa elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa osioita.
Aamulehti kertoi kiirastorstaina pestanneensa media-alan tutkijan Maria Lassila-Merisalon selvittämään Kuuselan juttujen todenperäisyyttä. Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen arvioi, että selvitys valmistuu näillä näkymin juhannukseen mennessä.