Aarnion alaisena työskennellyt poliisi vältteli vastaamista Vuosaaren palkkamurhaa koskeviin kysymyksiin – "Te olette velvollinen kertomaan totuuden"

Miehen mukaan kolmikkoa epäiltiin jostakin huumeisiin liittyvästä, minkä takia myös joitakin heidät tapaamisiaan tarkkailtiin.

Mies ei kysyttäessä muistanut, milloin tarkalleen tuli tietoiseksi ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsalin murhasta.

Murha tapahtui lokakuisena aamuyönä Vuosaaressa sijaitsevassa asunnossa, ja poliisi sai siitä nimettömän vihjesoiton seuraavana iltana.

Lue lisää: MTV Uutiset seuraa Aarnion murhaoikeudenkäyntiä: Käräjillä kuullaan Aarnion kujajuoksun käynnistänyttä ”Saaraa”

Eräät todistajat ovat kertoneet tunnistaneensa, että puhelun soitti tänään oikeudessa kuultu poliisimies. Kun häneltä kysyttiin asiasta oikeudessa, hän ei ensin halunnut vastata kysymykseen lainkaan.

–  Tähän asiaan joudun sanomaan, etten voi vastata asettamatta itseäni syytteen vaaraan, mies sanoi.

–  Jos todistajana kiistän sen, syyttäjä on sitä mieltä, että valehtelen ja syyllistyn perättömään lausumaan.

Mies katsoo, että todistajana kuultuja ihmisiä on johdateltu tunnistamaan hänet puhelusta.

Lue lisää: Vuosaaren palkkamurhasta tuomittu kiistää, että poliisille puhumisen motiivina olisi kosto – aiemmasta poiketen suostui kertomaan murhan tekotavasta ja ruumiin hävittämisestä

Oikeuden puheenjohtajan mielestä miehellä ei ollut syytä olla kertomatta asiaa.

–  Te olette velvollinen kertomaan totuuden, puheenjohtaja sanoi.

Hetken neuvottelun jälkeen mies lopulta sanoi:

–  Sanotaan niin, etten ole soittanut.

Aarnion syytetään jättäneen murhan estämättä

Nyt käytävässä Vuosaaren palkkamurhan uudessa oikeudenkäynnissä ovat syytettynä huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja United Brotherhoodin entinen johtohahmo Keijo Vilhunen.

Heitä syytetään murhasta.

Epäilynä on, että Aarnio tiesi henkirikoksesta etukäteen, mutta ei estänyt sitä. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, hänet voidaan tuomita murhasta.

Vilhusta taas epäillään yhdeksi murhan tekijöistä.

Molemmat kiistävät syytteen.

Lue lisää: Ex-jengipomo Keijo Vilhunen kertoi Vuosaaren palkkamurhaoikeudenkäynnissä saamistaan uhkauksista – "Perhettä lähestyttiin, koira ammuttiin"

Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin Ünsalin lapsuudenystävä Janne Raninen, nyt jo edesmennyt rikollisvaikuttaja Raimo Andersson, Jani Leinonen sekä murhan ruotsalainen tilaaja Leopoldo Gonzalez Carmona.

Miksi huumepoliisi tutki murhaa?

Tänään kuullulta poliisilta kysyttiin hänen roolistaan Vuosaaren henkirikoksen ensimmäisessä tutkinnassa.

Miehen mukaan hän oli muun muassa ollut "varmistamassa", kun tekninen tutkinta meni asuntoon.

–  Miksi huumepoliisi oli mukana (murhatutkinnassa)? kysyi Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi.

–  Varmaan päällimmäinen syy oli, että kun siihen oli mahdollisuus, halusin itse. Toinen oli, että tiedettiin tekijöistä ja saatiin tietoa heistä esitutkinnan aikana, poliisimies vastasi.

Tämän lisäksi mies kertoi olleensa Ruotsissa tarkkailemassa Anderssonia, kun tämä matkusti murhan jälkeen sinne tapaamaan Carmonaa.

Miehen mukaan hän hoiti tutkinnassa käytännössä kaiken yhteydenpidon Ruotsiin, kävi siellä kuulustelemassa asianomistajia ja todistajia sekä käänsi oikeusapupyyntöjä ruotsiksi.

Lisäksi poliisimies kuulusteli Suomessa Ranista.

Raninen kertoi kuulustelusta aiemmin omassa kuulemisessaan.

–  Hän (kuulustelija) sanoi, että jos ei olisi otettu seurantaa pois sinä iltana, olisin jäänyt kiinni matto kainalossa.

Matto kainalossa oli Ranisen mukaan ilmaus sille, että ollaan hävittämässä ruumista.

Poliisimieheltä kysyttiin tästä, ja hän sanoi olevan mahdollista, että hän yritti vain saada jonkin reaktion aikaan Ranisessa, joka kieltäytyi puhumasta kuulustelussa.

"Teillä ei ole laillista syytä olla kertomatta"

Mieheltä yritettiin kysyä myös siitä, saiko huumepoliisi Vuosaaren palkkamurhasta tietoa Vilhuselta, joka toimi tuona aikana poliisin tietolähteenä.

Mies vetosi salassapitovelvollisuuteensa ja siihen, että hän voisi joutua vaaraan, jos vastaa kysymykseen.

Vilhusen asianajaja Markku Fredman vetosi kuitenkin päämiehensä oikeuteen puolustautua murhasyytteeltä sekä tämän toiveeseen mahdollisimman julkisesta oikeudenkäynnistä.

Oikeuden puheenjohtaja tuli puolustuksen kannalle.

–  Vilhunen on pyytänyt, että tämä on julkinen oikeudenkäynti. Teillä ei ole laillista syytä olla kertomatta, puheenjohtaja sanoi.

Puheenjohtaja lisäsi, että jos mies kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin yleisön läsnä ollessa, asiassa voidaan turvautua pakkokeinoihin.

–  Minä vastaan sitten, mies totesi.Hän sanoi, että Vilhuselta saatiin esitutkinnan aikana tietoa.

Siitä, tuliko tietoa jo ennen murhan tapahtumista, mies ei osannut sanoa.

–  Nyt en muista varmuudella. Huumetekemisistä on voinut tulla kyllä (tietoa).

Fredman kysyi vielä, millaista tietoa Vilhuselta saatiin Anderssonista, Leinosesta ja Ranisesta.

–  En pysty näin monen vuoden jälkeen muistamaan, mies vastasi.