Abiturientit ajelevat perinteisiä penkkariajeluitaan tänään suuressa osassa Suomea. Penkinpainajaisia jouduttiin perumaan edellisinä vuosina koronapandemian vuoksi, mutta tänä vuonna penkkareita vietetään jälleen samoihin aikoihin ympäri Suomen.
– On selvästi nähtävissä, että ihmiset ovat iloisia ja onnellisia siitä, että päästään kohti normaalia, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen STT:lle.
Suomessa on runsaat 100 000 lukiolaista, joista abiturientteja on noin 30 000.
Penkkareihin kuuluvat abien kuorma-autoihin ripustetut penkkarilakanat, joilla on perinteisesti otettu kantaa ajankohtaisiin asioihin. Viime vuonna puhutti hoitajien tilanne, ja Siltanen ennustaa, että tänä vuonna lakanoissa saattavat näkyä lähestyvät vaalit ja Ukrainan sota.
Lukiot lupaavat tänäkin vuonna hyviä karkkisaaliita katselijoille kuorma-autojen reitin varrella. Monet penkkariajeluiden reitit ja myös parhaat katselupaikat ilmoitetaan etukäteen. Poliisi ohjeistaa, että karkkeja saa heittää vain jalkakäytävälle, jotta kukaan ei juokse niiden perässä ajoradalle.
Lue lisää: Oppimistulosten lasku ollut Suomessa poikkeuksellisen nopeaa – puhutaan jopa kahden vuoden menetetystä oppimisesta
Opiskelijoiden jaksamista on koeteltu
Abiturientit jäävät penkinpainajaisten jälkeen lukulomalle ylioppilaskirjoituksia varten. Kevään 2023 kirjoitukset alkavat 14. maaliskuuta äidinkielen ja kirjallisuuden sekä lukutaidon kokeilla. Kokeet päättyvät 29. maaliskuuta järjestettävään reaalikokeeseen ja maaliskuun viimeisenä päivänä järjestettävään saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen.
Nykyiset abiturientit ovat käyneet lukiota poikkeusoloissa. Lukioissa on Siltasen mukaan palattu vanhaan normaaliin ja esimerkiksi etäopetuksesta on pääosin luovuttu, mutta viime vuonna tehdyn Lukiolaisbarometrin mukaan monilla lukiolaisilla on edelleen vaikeuksia löytää läheisiä ystävyyssuhteita ja omaa yhteisöä.
– Se, että etäopetuksen aikana ei päässyt tutustumaan muihin, vaikuttaa totta kai edelleen, Siltanen sanoo.
Siltasen mukaan koulutuksen rahoituksen lisääminen ja oppimisen tukeen panostaminen vaikuttaisivat myönteisesti opiskelijoiden jaksamiseen.
– Myös opiskelijoiden mielenterveyteen pitäisi panostaa varsinkin nyt, kun opiskeluhuollon palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle.