Äidin raskauden aikainen juominen vaikuttaa Eevaliisan elämään vielä tänäkin päivänä: "Ei katkeruus olisi auttanut mitään"

Suomessa syntyy vuosittain noin 600–3000 äidin alkoholin käytön vaurioittamaa lasta. Yksi heistä on Eevaliisa Nwogu, jonka elämään äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö vaikuttaa vahvasti vieläkin tänäkin päivänä, yli kolme vuosikymmentä myöhemmin.

– Lyhytpinnaisuus ja päätöksenteon vaikeudet ovat nykyelämässä sellaisia, mitä kautta se näkyy. Myös matemaattiset ongelmat tuottavat vaikeuksia, ja rahan käytön kanssa pitää olla edelleenkin todella tarkkana, Eevaliisa kertoo.

Äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa lapselle tunnistettavia ulkonäköpiirteitä, kuten pienipäisyyttä ja -silmäisyyttä. Eevaliisan kohdalla näin ei kuitenkaan onneksi ole.

FASD (fetal alcohol spectrum disorders)

tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. 

Lähde: Kehitysvammaliitto

– En osaa sanoa, haittaisiko, jos se näkyisi vaikkapa kasvojen piirteinä tai epämuodostumina, mutta itse ajattelen, että vaikka se näkyisikin, uskaltaisin silti kertoa avoimesti taustastani ja samalla auttaa muita.

Naisen oma diagnoosi on tiedetty jo kauan, aivan pienestä pitäen. Kolmanteen luokkaan asti Eevaliisa opiskeli ikätovereidensa tavoin normaaliluokassa, mutta tämän jälkeen hän siirtyi erityisryhmään ja alkoi noudattaa mukautettua opetussuunnitelmaa.

– En olisi silloin lapsuudessa selvinnyt normaalisti koulunkäynnistä, mutta erityisluokan myötä olen selvinnyt omalla tasollani. Myöhemmin aikuisiällä olen käynyt yläastekursseja ja kirinyt samalle tasolle muiden kanssa, nainen kertoo.

Diagnoosi on tuonut naisen elämään myös erilaisia tutkimuksia ja psykologikäyntejä, jotka ovat auttaneet naista tiedostamaan paremmin omat ongelmansa ja antaneet näkemystä omista toimintamalleista. Tiedon saaminen ja hankkiminen ovat auttaneet elämässä eteenpäin.

"Koska meidän äiti on ollut alkoholisti, meistä ei välttämättä tule kunnon ihmisiä"

Eevaliisan elämästä voidaan mainita kaksi käännekohtaa, jotka ovat vaikuttaneet hänen ajatusmaailmaansa huomattavasti – ainoastaan positiivisessa mielessä. Ensimmäinen käännekohta tapahtui parikymppisenä, jolloin nuori nainen päätti lähteä sijaiskodista, johon hän oli muuttanut sisarensa kanssa ollessaan kaksivuotias. Sijaiskodissa Eevaliisan elämää leimasivat jatkuva erilaisuuden ja huonommuuden tunne, josta irti päästäminen vei oman aikansa.

– Ollaan saatu kuulla siitä, että koska meidän äiti on ollut alkoholisti, meistä ei välttämättä tule kunnon ihmisiä, tai me ei pärjätä elämässä samalla tasolla muiden kanssa, mikä on ollut tietenkin julmaa ja me olemme uskoneet sen, Eevaliisa kertoo lapsuusvuosistaan.

Huono itsetunto ja epävarmuus vaikeuttivat naisen elämää ihan tavallisiltakin tuntuvissa askareissa. Jo pelkkä maitopurkin ostaminen herätti naisessa tunnetta siitä, ettei hän osaa tai pysty. Osaanko sittenkään ostaa tätä maitopurkkia?

– Sitten tuli sellainen olo, että hei, tämä on minun elämäni ja minä teen tämän juuri niin kuin haluan. Minun on pakko tehdä ne virheet, että opin. En pelännyt niitä virheitä enää niin paljon.

– Siinä se sisu näkyy, tajusin sen, että vaikka niitä virheitä tulisi, niistä opitaan. Oli vaan pakko yrittää, nainen kertoo käänteentekevästä hetkestä.

Toinen käännekohta tapahtui kolme vuotta sitten naisen opiskellessa koulunkäyntiohjaajaksi Laajasalon opistossa. Eräs opettaja auttoi Eevaliisaa pääsemään yli huonommuuden tunteesta, joka oli seurannut häntä kuin varjo koko elämän ajan.

– Siellä sattui olemaan todella hyvä matematiikan opettaja, joka vasta nyt, yli 30-vuotiaana auttoi minut yli siitä, että en ole huono, vaikka minulla on vaikeuksia matematiikan kanssa. Joudun vain tekemään töitä paljon ja käyttämään erilaisia välineitä siihen, että selviän.

Vaikka Eevaliisa on joutunut kohtaamaan elämässään monia vaikeuksia, missään vaiheessa hänelle ei ole tullut mieleenkään luovuttaa. Vaikka sinnikkyys on ehkä osittain luontaista, se on ollut samalla myös päätös.

– Olisin voinut luovuttaa, niin kuin moni onkin varmasti tehnyt, luovuttanut ja jäänyt yhteiskunnan elätettäväksi, mutta itse en osaa elää niin, että ei yrittäisi ollenkaan, Eevaliisa toteaa.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista Eevaliisan elämässä onkin ollut se, että uskaltaa hakea apua ja sanoa ääneen, jos jotain asiaa ei osaa.

Raskauden aikaiseen alkoholikäyttöön liittyy pelkoa ja leimautumista

Mitä jos äiti ei olisi juonut, millaista elämä voi olla nyt? Tämä on kysymys, joka pyöri Eevaliisan mielessä lapsuusvuosina. Välillä ajatus suututti; miksi äiti on aiheuttanut minulle tämän ja tehnyt elämästäni niin vaikeaa.

– Nuoruudessa vasta aloin ymmärtämään, että tälle ei voi mitään. Jossain vaiheessa sen on vaan alkanut hyväksyä.

– Ennen kuin äiti kuoli vuonna 1999 ja nähtiin häntä, kyllähän sen näki, että hän oli todella sairas fyysisestikin. Se aiheutti ennemminkin sääliä siitä, että äiti ei saanut apua silloin kun olisi tarvinnut, eikä saanut apua, vaikka sitä haki. Ei katkeruus olisi auttanut mitään.

Eevaliisa toivoo, että raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä ja sen seurauksista puhuttaisiin avoimemmin ja tietoisuus aiheen ympäriltä lisääntyisi. Tämä voisi auttaa niin alkoholin käyttöön liittyvien ongelmien hoidossa kuin FASD-diagnoosinkin saamisessa.

– Ei sitä kuule, eikä siitä näe tietoiskuja samalla tavalla kuin monesta muusta sairaudesta. Pitäisi olla enemmän mustaa valkoisella ja ihmisillä enemmän tietoa siitä, että tämä on ihan oikea ongelma ja oikea seuraus lapselle. Lapsi joutuu elämään sen kanssa koko loppuelämän vain sen takia, että äiti on juonut raskausaikana, nainen toteaa.

"Itse en ajattele sitä huonona asiana, aina voi selviytyä."

Naisen mukaan myös yllättävän moni lasten parissa työskenteleväkään ei tiedä, mikä FASD on ja mistä se on tullut. Hän toivookin lisää tietoisuutta niin terveyskeskuksiin kuin neuvoloihinkin, sillä äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä seurannut diagnoosi on naisen mukaan vielä nykypäivänäkin melko salattu aihe, ja siihen liittyy paljon myös leimautumisen pelkoa.

"Vaikka sellaisen diagnoosin olisikin saanut, siitäkin voi selvitä"

Eevaliisa työskentelee tällä hetkellä koulunkäyntiohjaajana. Työssä hän pystyy omalla historiallaan auttamaan lapsia, joilla on vaikeuksia samanlaisesta taustasta johtuen. Vaikka FASD-lasten näkeminen aina harmittaakin, nainen tietää heidän kuitenkin selviytyvän, kunhan he saavat riittävästi apua ja tukea.

– Pystyn asettumaan lapsen asemaan ja ymmärtämään häntä paremmin. Ei tule lainkaan sellaista oloa, että voi harmi, vaan ajattelen, että siitä selviytyy. Sitten lähdetään etsimään sellaista keinoa, jolla saadaan se lapsi selviytymään tarvittavalla tasolla muiden kanssa. Itse en ajattele sitä huonona asiana, aina voi selviytyä.

Tulevaisuudessa nainen toivoo voivansa tehdä jotain yhteiskunnan hyväksi ja olla yhteiskunnalle hyödyksi. Tähän asti hän on hoitanut itseään ja perhettään, nyt voisi olla vuoro auttaa muita.

Suomessa Alko avaa myymälänsä FASD-päivänä 9.9. klo 09.09 tukeakseen tätä tärkeää asiaa.

– Haluaisin olla mukana auttamassa muita ja viemässä tietoa eteenpäin siitä, että vaikka sellaisen diagnoosin olisikin saanut, siitäkin voi selvitä, neljän lapsen äiti kertoo.

FASD-päivä herättää naisessa tunteita, sillä hänellä tietää omasta takaa erittäin hyvin sen, mitä raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa.

– Olen itse selvinnyt hyvin, mutta tutuissa on myös niitä, jotka eivät ole selvinneet yhtä hyvin, ja joilla on paljon haasteita ja vaikeuksia elämässään. Kyllä sitä haluaa tehdä kaiken sen eteen, että tietoisuus lisääntyisi, Eevaliisa toivoo.

***