Lokakuun puolivälin parlamenttivaalit ovat kaksintaistelu EU-vastaisen hallituksen ja EU-myönteisen opposition välillä. Kummallekaan ei ole näillä näkymin luvassa enemmistöä.
Sienestäminen on puolalaisille herkkä asia, vähän kuin saunominen suomalaisille, taustoittaa Suomen Varsovan-suurlähettiläs Päivi Laine.
Tämä voi selittää sen, miksi Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) johtaja Jaroslaw Kaczynski aiemmin tässä kuussa päätti väittää EU:n ennallistamisasetuksen uhkaavan puolalaisten rakasta ulkoilmaharrastusta.
– Tämä on osa vapauttamme, emmekä salli sen ottamista meiltä pois, Kaczynski vakuutti Politicon mukaan.
Sieniyhdistyksellä oma näkemys
Kampanjaveto ei ollut kovin onnistunut, sillä Puolan sieniyhdistys huomautti maan oman hallituksen hyväksymien metsänhakkuiden olevan suurempi uhka sienestäjien saaliille.
Puolan lokakuun puolivälin parlamenttivaaleja ei ratkaista sienimetsässä, mutta episodi kuvaa hyvin vaalikamppailun kiihkeää vastakkainasettelua. Vain hiukan yksinkertaistaen kyse on kahden miehen, Kaczynskin ja hänen arkkivihollisensa, EU-myönteistä Kansalaisfoorumia (PO) johtavan Donald Tuskin, välisestä kaksintaistelusta.
Kummallekaan ei ole kyselyiden perusteella luvassa enemmistöä parlamenttiin, mutta PiS on pitänyt vakaasti suosituimman puolueen asemansa.
– Sitä täytyy pitää merkittävänä saavutuksena, kun ajattelee, että puolue on ollut jo kahdeksan vuotta vallassa, suurlähettiläs Laine arvioi STT:lle Helsingissä viime viikolla.
Lue myös: Petri Sarvamaa on raivannut tiensä Euroopan vaikutusvaltaisempien ihmisten joukkoon – Mr. Pääneuvottelija kertoo nyt itse, mitä uhrauksia se on vaatinut
Vaalipäivänä myös outo kansanäänestys
Laineen mukaan PiS:n suosion kestävyyttä ovat selittäneet muun muassa eläkkeiden ja lapsilisien toistuvat avokätiset korotukset. Tämän taas on mahdollistanut hyvä taloustilanne.
– Puolassa talouden kasvu on jatkunut koko 2000-luvun. Talous on ollut hyvässä kunnossa, ja se on dynaaminen, siellä on paljon ulkomaisia investointeja, Laine kertoo.
Hänen mukaansa vaalien pääpuolueiden kannattajakunnat ovat hyvin vakaita, eikä puolta hevin vaihdeta. Siksi tuloksen saattaa ratkaista se, kumpi saa lokakuussa kannattajansa paremmin liikkeelle.
– Äänestysvilkkauden odotetaan olevan ratkaiseva, ja molemmat yrittävät aktivoida enemmän omia joukkojaan kuin vedota siihen, että saisivat uusia äänestäjiä, suurlähettiläs kuvaa asetelmaa.
Hänen mukaansa äänestysprosentti on Puolassa perinteisesti pyörinyt 50:n kieppeillä, joten edellisten vaalien noin 60 prosenttia oli puolalaisittain hyvä saavutus.
Opposition ja monien asiantuntijoiden mukaan PiS-hallituksen päätös järjestää vaalipäivänä myös kansanäänestys on kyseenalainen yritys saada omat kannattajat ylös sohvilta. Äänestäjiltä nimittäin kysytään muun muassa mielipidettä Valko-Venäjän vastaisella rajalla olevan aidan purkamiseen tai eläkeiän nostamiseen. Mikään puolue ei ole moisia toimia edes ehdottanut.
Myös kysymys "laittomien pakolaisten" tulosta maahan EU:n uudelleensijoitusohjelman myötä on harhaanjohtava. EU-komissio on jo aiemmin todennut, ettei ohjelma koske valtavia määriä ukrainalaispakolaisia vastaanottanutta Puolaa, vaan maa itse asiassa hyötyy kritisoimastaan järjestelystä.
Puolustusmenot nousussa
Vankka tuki Ukrainalle niin aseellisesti kuin pakolaisia vastaanottamalla on asia, joka yhdistää muuten niin kahtiajakautunutta Puolaa. Sotaan liittyen Puola on myös vahvistanut omaa puolustustaan ja julkistanut liukuhihnalta toinen toistaan suurempia asehankintoja, viimeksi lähes sata Apache-taisteluhelikopteria Yhdysvalloista.
– Valtavia hankintoja on niin paljon, että on mielenkiintoista nähdä, toteutuvatko ne kaikki ja millä aikataululla. Laine pohtii.
Puolan puolustusmenojen suhteen maan bruttokansantuotteeseen odotetaan nousevan tänä vuonna jo neljään prosenttiin eli tuplasti Naton edellyttämälle tasolle.
– Sitä ei kiistä kukaan, että Puola on muuttumassa yhdeksi Euroopan suurimmista sotilasmahdeista, Laine toteaa.
Hänen mukaansa Puolassa ei pelätä Venäjää, mutta ollaan kuitenkin varuillaan eräänlaisessa "sotamoodissa".
– He tietävät, että jos Ukraina kaatuu, niin sitten ongelma on heidän rajallaan. Eli siihen pitää varautua, ja tämän he ovat ottaneet hyvin tosissaan, Laine kuvailee.
EU:ssa myös jotain hyvää
Sota Ukrainassa on osin sekoittanut Puolan hallituksen kuvioita. Vaikka Venäjä on edelleen uhka numero yksi, on maalla ollut pitkään sanaharkkaa myös EU:n kanssa. Nyt unioni on kuitenkin koonnut rivinsä ja ollut merkittävä Ukrainan tukija sekä pakotteiden asettaja Venäjälle.
– Turvallisuuspolitiikan osalta EU-suhteessa ei ole ollut ongelmaa. Myös Puola on vaatinut EU:lta toimia Ukrainan tukemisessa. Näkisin myös, että Puolan napakkaa toimintaa Ukrainan tukemisessa ja ukrainalaispakolaisten vastaanottajana arvostetaan EU:ssa todella paljon, Laine kertoo.
Sen sijaan Puolan ja EU:n erimielisyydet oikeusvaltioperiaatteeseen, tuomioistuinten riippumattomuuteen, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja lehdistövapauteen liittyen eivät ole kadonneet mihinkään. Näissä asioissa Puola on Laineen mukaan jatkanut yhteistyötä samoilla linjoilla olevan Unkarin kanssa, vaikka maat tuskin voisivat olla kauempana toisistaan suhtautumisessaan Ukrainan sotaan.
EU:n vastustus on sikäli erikoista, että Puola on ollut huomattava EU-tukien saaja koko jäsenyytensä ajan.
– Se myös näkyy siellä, esimerkiksi tiestössä, suurlähettiläs Laine todistaa.
Saksa ja Venäjä mörköinä
EU-vastaisuuteen sekoittuvat Puolassa myös vahvat Saksa-antipatiat, joita toki voi historiallisista syistä ymmärtää. Naapurimaiden pitkä yhteiselo EU:ssa ja Natossa ei ole kuitenkaan lieventänyt näkemyksiä ainakaan Puolan nykyisen johdon piirissä.
Puolan todellisena johtajana pidetyn Kaczynskin mukaan maan entinen pääministeri (2007–14) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja (2014–19) Tusk on Saksan ohjailema Brysselin byrokraatti, jonka avustuksella Saksa yrittää alistaa Puolan valtaansa. Tuskin valinta olisi "Puolan loppu", kuuluu Kaczynskin päätelmä.
– Tusk on suuri uhka Puolan turvallisuudelle. Lähetetään hänet takaisi sinne, mistä hän on tullutkin, kommentoi puolestaan PiS:n pääministeri Mateusz Morawiecki.
Jotta syytökset ja epäilyt eivät rajoittuisi vain yhteen ilmansuuntaan, hyväksyttiin Puolan parlamentissa toukokuussa laki, jolla perustetaan komissio tutkimaan Venäjän vaikutusta Puolan sisäpolitiikkaan vuosina 2007–2022. Tällä elimellä on mahdollisuus kieltää henkilöitä pääsemästä julkisiin virkoihin.
Uudesta laista yleisesti käytetty nimitys "Lex Tusk" kertoo siitä, ketä varten EU:n hampaisiin jo joutuneen lain arvioidaan olevan räätälöity.