Hagelstam & Co myi tänään huippuharvinaisia esineitä suomalaisesta historiasta.
Hagelstamin huutokauppatalo myy vuosittain 14 000–15 000 esinettä. Tavanomaisia myyntikohteita ovat kuolinpesistä löytyvät esineet kuten taideteokset, mutta välillä joukkoon mahtuu harvinaisuuksiakin.
Tänään Hagelstamissa on huutokaupattu kolmea esinekokonaisuutta, joita toimitusjohtaja Joachim Borgström kuvailee erittäin harvinaisiksi: presidentti P. E. Svinhufvudin tuolia ja pöytää, marsalkka C. G. E. Mannerheimin katelautasia sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen nuottikäsikirjoituksia.
Sibeliuksen nuottikäsikirjoitus myytiin tänään 15 000 euron vasarahinnalla. Etukäteen toimitusjohtaja Borgström arvioi, että nuotteihin on kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Nuottikäsikirjoituksen mukana tuli tilaajan kirje Sibeliukselle ja puhtaaksikirjoitettu sovitus.
Presidenttien jäämistö harvinaisuus
Entisten presidenttien jäämistöä päätyy huutokauppojen valikoimiin harvoin. Viisi Marsalkka Mannerheimin katelautasta myytiin huutokaupassa hintaan 19 000 euroa.
– On äärimmäisen harvinaista, että näitä liikkuu markkinoilla. Joitain kertoja vuodessa saamme esineitä, jotka ovat saattaneet liittyä edellisiin presidentteihin, mutta tällaiset katelautaset ovat hyvin uniikkeja. Tällaisia ei ole ollut huutokaupassa koskaan aiemmin, Borgström kuvailee.
Mannerheimin katelautasia kerrotaan olleen aikoinaan 36 kappaletta, mutta suurin osa niistä on kadonnut sukulaisille. Museossa niitä tiedetään olevan vain kuusi.
– Meille nämä ovat tulleet myyntiin kuolinpesän kautta. Olemme äärimmäisen iloisia, että saamme myydä näitä harvinaisia esineitä.
Näitä Ruotsissa valmistettuja katelautasia oli aikoinaan 36 kappaletta.
Historia nostaa esineen arvoa
Toinen erikoisuus on presidentti Svinhufvudin nojatuoli ja sivupöytä, jotka presidentti sai 70-vuotislahjaksi. Kyseisestä esineestä ei tarjottu tänään riittävästi ja kalusteet jäivät myymättä. Niiden lähtöhinnaksi oli asetettu 8 000 euroa.
Toimitusjohtaja arvelikin etukäteen MTV:lle, että kyseinen esine voi olla vaikea myydä.
– Kyseessä on enemmänkin esine museoon kuin keräilijän kotiin. Siinä on haasteita fyysisen koon puolesta, sillä esine on 1,5 metriä kertaa 1,5 metrin kokoinen.
Hagelstamin mukaan tarina nostaa esineen arvoa. Jos esineen tiedetään kuuluneen merkkihenkilölle tai sillä on historia, jonka pystyy todentamaan, ihmiset ovat valmiita maksamaan esineestä.
Henkilölläkin on väliä.
– Mannerheimiin liittyy tällainen vähän mytologinen mielikuva. Ihmiset mielellään keräävät hänen esineitään ja kaikkea, mikä liittyy Mannerheimiin. Hän on hyvin tärkeä Suomen kansalle.