Harvinaisia sodanaikaisia kunniamerkkejä, Mannerheim-ristejä, on yritetty ostaa huomattavaan alihintaan niiden todelliseen arvoon nähden. Kymmenien tuhansien arvoisista risteistä on tarjottu tietämättömille omaisille vain pientä osaa niiden arvosta. Mannerheim-ristin säätiön pääsihteerin mukaan säätiöstä on onneksi kysytty neuvoa asiassa, eikä kukaan ole hyväksynyt "törkyhintaista" tarjousta.
Mannerheim-risti on yksi harvinaisimmista suomalaisista sotilasmerkeistä. Se on korkein sodanajan kunniamerkki, jota myönnettiin yhteensä 191 kappaletta. Mannerheim-ristit ovatkin haluttuja keräilykappaleita.
Valitettavasti merkkien korkeasta keräilyarvosta yritetään myös hyötyä ristin saaneiden leskien ja muiden omaisten tietämättömyyden avulla.
Mannerheim-ristin säätiön pääsihteeri Pekka Kouri kertoo, että useiden kymmenien tuhansien arvoista mitalia saatekirjeineen on yritetty ostaa muutamalla tuhannella eurolla.
– On käynyt ilmi, että joku on jossakin saanut tietää, että ritarin leskellä tai lapsenlapsella on ritarimerkki hallussaan. Nämä jotkut, joille ei voi hattua nostaa, ovat sitten yrittäneet vähän kepulikonsteilla niitä itselleen lunastaa, Kouri muotoilee.
Kersantti Oiva Tuomelalle myönnetty Mannerheim-risti numero 121 myytiin Modern & Classic-huutokaupassa 23. toukokuuta 2014.
Ristin arvo yllättää monet
Ristejä on olemassa ainoastaan 191 kappaletta. Ne ovat suosittu keräilyharvinaisuus ja siksi haluttuja, mikä myös nostaa niistä maksettavaa hintaa.
Asia tulee omistajille monesti yllätyksenä, Kouri kertoo.
– Eihän tällainen vanha, yhdeksänkymppinen leski osaa arvatakaan, että se on niin arvokas rahalla mitattuna. Leskihän on aivan ymmyrkäisenä, että saisiko tästä jopa pari tuhatta euroa. Mutta niiden todellinen hinta pyörii siinä 40 000 eurossa.
– Eihän siinä lakia rikota, mutta käytetään lesken tai lasten tietämättömyyttä hyväksi, Kouri toteaa.
Huonojen kokemusten vuoksi Mannerheim-ristin säätiö ei kerro ristin omistajien yhteystietoja ulkopuolisille, vaikka kunniamerkkien vaihteista ja niiden omistajista pyritäänkin pitämään kirjaa mahdollisimman tarkasti.
Kenraalimajuri Ruben Lagusin Mannerheimilta saama nimitys Mannerheim-ristin ritariksi ja kunniamerkin haltijaksi.
"Törkyhintaan" ei ole myyty
Kourin tietoon ei ole tullut, että yhtään Mannerheim-ristiä olisi myyty näin reippaaseen alihintaan. Hän kertoo, että myyntiaikeissa olevat ottavat tavallisesti yhteyttä säätiöön, mistä oikea hinta tiedetään kertoa.
– Minä en puutu siihen, jos joku haluaa myydä. Mutta kun on kysytty, saako sen myydä, että onko se sen arvolle sopiva, olen vastannut että saa myydä. Olen kuitenkin samalla kysynyt, että mihinköhän hintaan. Ja näistä muutaman tonnin tarjouksista olen sanonut, että se on kyllä aivan törkyhinta mitä teille nyt tarjotaan.
Reilun 40 000 euroa hämmästyttää monet soittajat, sillä parikin tonnia on enemmän kuin on kuviteltu. Kyse on kuitenkin varsin harvinaisesta kunnianosoituksesta.
– Mutta totuus on tarua ihmeellisempi. Niitä on myönnetty vain 191 ja taistelijoita oli 700 000 eli se on erittäin harvinainen ritarimerkki. Sen takia asiaan perehtymätön ei oikein arvaakaan miten arvokas se on rahallisesti.
71 000 euroa kallein kokonaisuus
Kallein kokonaisuus, jossa mukana on myyty Mannerheim-risti, on kenraalimajuri Aaro Pajarille myönnetty kunniamerkki. Sen keralla myytiin 21 muutakin Pajarille kuulunutta kunniamerkkiä ja muuta esineistöä.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin kunniamerkkikokoelmaa huutokaupattiin helsinkiläisessä asianajotoimistossa 15. maaliskuuta 2006. Kokoelmaan kuului 22 kunniamerkkiä, mm Mannerheim-risti. Kunniamerkkien lisäksi myynnissä oli myös muuta Pajarille kuulunutta kulttuurihistoriallisesti arvokasta esineistöä. Kokonaisuuden lähtöhinnaksi oli asetettu 20 000 euroa.
Lähtöhinta kokonaisuudelle oli 20 000 euroa, mutta lopullinen hinta nousi 71 000 euroon.
– Kenraali Pajarin mitalien osalta ostajana oli Suomen valtio. Siinä käytettiin vähän yhteyksiä hyväksemme ja saatiin Suomen valtio huutokauppaan paikalle. Kukaan ei tiennyt, että huutaja oli Suomen valtion edustaja.
Pajarin kunniamerkki ostettiin Kansallismuseolle.
– Se ei ole Kansallismuseossa pysyvästi esillä vaan se on ollut esillä kiertävissä näyttelyissä.
Viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari, nyt 94-vuotias Tuomas Gerdt kättelemässä presidentti Sauli Niinistöä itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2012
Mannerheim-risti on suojeltu lailla
Mannerheim-ristinmyynnissä on myös rajoituksia. Se on muinaismuistolain suojelema, eikä sitä saa viedä Suomesta eikä myydä ulkomaille.
Tällaistakin on kuitenkin tapahtunut, Kouri tietää.
– Niitä on salakuljetettu Englantiin Sothebyn huutokauppaan. Onneksi Sotherbyn moraali on kuitenkin korkea, ja he ilmoittivat Suomen valtiolle, että heillä on myytävänä suomalainen ritarimerkki, joka ei heille saisi olla myytävänä.
– Se kauniisti palautettiin Suomeen, ja myytiin sitten uudemman kerran täällä Suomessa huutokaupalla.
Yksi Mannerheim-risti on kuitenkin kateissa. Se varastettiin Mikkelin jalkaväkimuseosta vuonna 2014.
Näytteillä olleen ristin puuttuminen huomattiin heinäkuussa 2014, ja museon mukaan se oli kadonnut edeltävän kuukauden aikana.
191 Mannerheim ristin ritaria"Mannerheim-ristiä koskeva asetus mahdollisti sen, että myös jatkosodassa ansioitunut sotilas voitiin esittää nimitettäväksi Mannerheim-ristin ritariksi. Puolustusvoimien pääesikunta lähetti helmikuussa 1941 kirjelmän kaikille jatkosodan aikana komentajatehtävissä olleille ja kehotti heitä ”ehdottamaan ne henkilöt, joille heidän käsityksensä mukaan mainittu kunniamerkki voidaan esittää annettavaksi”. Ehdotukset tuli lähettää Pääesikuntaan maaliskuun puoliväliin mennessä. Kirjelmän perusteella komentajat tekivät alaisistaan 483 nimitysesitystä, joukossa 19 sotilasta, jotka sittemmin jatkosodan aikana nimitettiin ritariksi. Esitysten käsittelyyn ryhdyttiin heti, mutta se jäi jatkosodan alettua kesken. Lopullisesti asia poistettiin päiväjärjestyksestä huhtikuussa 1944 Päämajan komento-osaston päällikön eversti Vaalan esityksestä. Silloin jäljellä oli vielä 113 ehdokasta. Ritariluettelossa on ensimmäisenä heinäkuussa 1941 ritariksi nimitetty eversti Ruben Lagus ja viimeisenä toukokuussa 1945 nimitetty everstiluutnantti Viljo Laakso, molemmat jääkäriupseereita. Sotamies Vilho Rättö oli ensimmäinen miehistöön kuuluva ritari. Hänet nimitettiin neljäntenä, yhden kenraalin ja kahden everstin jälkeen elokuussa 1941. Kahdesti 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin kenraalimajuri Aaro Pajari, eversti Martti Aho, kapteeni Hans Wind ja lentomestari Ilmari Juutilainen. Pajari johti divisioonaa ja Aho rykmenttiä. Juutilainen ja Wind olivat hävittäjälentäjiä, edellisellä oli tilillään 94 ja jälkimmäisellä 75 ilmavoittoa. Lähde: Mannerheim-ristin säätiö |
Juttua korjattu 2.12. kello 10.09. Jutussa väitettiin virheellisesti, että Mannerheim-ristejä olisi myönnetty talvisodan aikana. Tämä ei kuitenkan pidä paikkaansa. Ajatus ristin myöntämisestä syhtyi talvisodan aikana, mutta niitä annettiin vasta jatkosodassa ja jälkeen. Toimittaja pahoittelee virhettä.