Reetta Hurske on murskannut Suomen ennätyksen 60 metrin aidoissa tänä talvena.
Reetta Hurske on parantanut menoaan kilpailu kilpailulta hallikaudella. Keskiviikkona Torunissa suomalaisaituri täräytti maailmanluokan huipputuloksen, kun kellot pysähtyivät aikaan 7,81.
Hurske lohkaisi edellisestä Suomen ennätyksestään peräti viisi sadasosaa. Tämän talven aikana tamperelainen on parantanut Suomen ennätystä kymmenyksen ja omaa ennätystään jopa 12 sadasosaa, mikä on 60 metrin matkalla järisyttävän paljon.
– Hänen murheensa on pikajuoksukykyisyys, ja se on parantunut jopa merkittävästi, suomalaisen aitajuoksun legenda Arto Bryggare analysoi.
Juoksuvauhdin parantuminen näkyy aitojen väleissä ja loppusuoralla.
– Lähtö ja aitomistekniikka ovat olleet loistavia aina, mutta perusjuoksu on parantunut paljon. Kun välijuoksuun tulee tehoja lisää, ja kontaktit ovat pikkaisen parempia, tulee aikaparannus sitä kautta, Bryggare kehuu.
– Nyt hän ei jää kuin enää vähän loppusuoralla nopeimmille kilpasiskoille, jotka ovat sadalla metrillä puolikin sekuntia nopeampia.
Torunin tuore SE-juoksu noudatti Hurskeen hallikauden tuttua kaavaa. Lähtö oli huippuluokkaa ja kolhuja ei tullut.
– Hän juoksi lähes täydellisen juoksun. Jos lähdetään halkomaan hiuksia, niin viimeinen metri olisi voinut olla parempi, ja loppuajasta olisi voinut lähteä sadasosa pois.
"Voi ottaa varman päälle"
Hallikauden päätapahtuma on Istanbulin EM-hallit. Hurske kiilasi tuoreella huippuajallaan maailmanlistalla peräti toiseksi. Edellä on vain Puolan Pia Skrzyowska, joka voitti myös Torunin kilpailun. Hurske on siis myös Euroopan tilaston kakkonen.
– EM-kisoissa Reetta on selkeä mitalikandidaatti puolalaisen ohella, Bryggare linjaa.
– Jos hän pystyy suorittamaan tämän saman juoksun kovassa paineessa EM-välierässä ja finaalissa, niin mitali on silloin minimi.
Hurske on tykittänyt kauden juoksunsa käsittämättömällä varmuudella. Kuusi viimeistä juoksua Tampereen Pyrinnön aituri on juossut alle 7,90. Viime EM-halleissa hopeamitali irtosi ajalla 7,89, joten mitali on realismia, eivätkä puheet kultamitalista ole tuulesta temmattuja.
Suomalaisella on yksi selkeä valtti kilpailijoihinsa verrattuna.
– Hän voi ottaa tällä hetkellä lähdön varman päälle. Hän reagoi joka tapauksessa nopeasti ja on aina kärjen tuntumassa ensimmäisellä aidalla, Bryggare sanoo.
Kohti valtavan kovaa kesää
Kesään on vielä pitkä aika, mutta roima ennätysparannus 60 metrillä lupaa hyvää 100 metrin aitoja ajatellen. Bryggaren mukaan Hurskeelta on lupa odottaa jopa aivan haamuaikoja.
– Kesällä se tarkoittaa sitä, että jos hän tuossa asemassa syöksyy sadan metrin aitoihin, voi aika olla jotain 12,50 ja 12,70 välillä.
– Ehkä tarvitaan vähän lisää, että juostaan alle 12,50, lopun pitää silloin lentää.
Suomen ennätys on tällä hetkellä Annimari Kortteen juoksema 12,72. Hurskeen kaikkien aikojen paras noteeraus on 12,78. Hurskeen kanssa Torunissa käytännössä tasavauhtia juosseen Puolan Skrzyszkowskan ennätys on 12,51. Suomalainen pystyy ainakin 50 metriä juoksemaan samaa tahtia, joten jopa 12,50 voi olla ensi kesänä suomalaiselle todellisuutta.
Hurskeen perusnopeuden kehitys lupaa joka tapauksessa aikaparannusta 100 metrin aitojen aikaan. Bryggare kertoo, että aitajuoksussa vauhti nousee jyrkästi kolmannelle ja neljännelle aidalle, jonka jälkeen vauhti pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin loppuun asti.
Varsinkin alkumatka on Hurskeen vahvuus ja hänellä ei myöskään ole tapana kolhia aitoja.
– Naisten 100 metrin aidoissa riskit kasvavat, kun on enemmän aitoja ja voi kolista. Reetan vauhti 60 mertrillä kertoo siitä, että hän on menossa kohti valtavan kovaa kesää, Iltalehden asiantuntijana toimiva Arto Bryggare ennustaa.