Aivovammaan kuolee Suomessa vuosittain noin tuhat ihmistä. Kuolemaan johtavista aivovammoista suurin osa on seurausta liikenneonnettomuudesta.
Usein liikenneturman takia aivovamman saaneella on tullut onnettomuudesta muitakin merkittäviä vammoja, kertoo dosentti Teemu Luoto Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian vastuuyksiköstä.
– Kuitenkin yhtä lailla esimerkiksi tasamaalla on mahdollista kaatua ja lyödä päänsä niin lujaa, että kallo murtuu tai tulee laaja aivoruhje tai kallonsisäinen verenvuoto. Nämä voivat pahimmillaan olla kohtalokkaita.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoitolääkäri Hetti Kirves huomauttaa, että alkuoireet eivät välttämättä kerro tilanteen vakavuudesta, minkä takia päähän saadun iskun jälkeen oireita on tärkeä seurata.
Vakavimmat urheiluvammat liittyvät ratsastukseen
Noin kymmenesosa pään vammoista syntyy putoamisen vuoksi ja noin 15 prosenttia erilaisissa liikenneonnettomuuksissa, Luoto kertoo.
– Urheilun ja väkivallan seurauksena saadut vammat ovat harvinaisempia.
Pään vamma syntyy usein, kun ihminen liukastelee tai kompastelee kotonaan. Liikenneturmissa päävammoja syntyy etenkin suuressa vauhdissa tapahtuvissa moottoripyöräonnettomuuksissa. Vakavimmat urheiluvammat taas liittyvät usein ratsastukseen.
Luoto kertoo, että esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan vuosittain yli 3 000 pään vammaa. Aivovammaa epäillään noin puolessa tapauksista.
– Suurin osa kaikista päähän saaduista kolhuista on niin lieviä, etteivät ne johda lääkärikäyntiin eikä niistä siten tule meille edes tietoa, Luoto huomauttaa.
Sairaalahoito tarpeen tuhansille vuosittain
Koko Suomessa sairaalahoitoa tarvitsee vuodessa noin 14 000 aivovammapotilasta, kertoo Luoto. Yli 90 prosenttia kaikista aivovammoista on lieviä. Alkoholi on osallisena jopa puolessa kaikista aivovammoista.
Myös Kirves korostaa alkoholin merkitystä – oli sitten kyseessä kaatuminen, putoaminen, liikenneonnettomuus tai väkivalta.
– Ainoastaan ikäihmisten kotona tapahtuvissa tapaturmissa ja talven liukastumisissa alkoholi ei ole yhtä hallitsevassa osassa.
Muistinmenetys voi olla merkki aivovammasta
Päähän saatu kolhu ei läheskään aina vaadi lääkärikäyntiä. Kirves kertoo, että aivotärähdyksessä normaaliksi oireiluksi luokitellaan jonkinasteinen päänsärky, huono olo tai mahdollisesti kerran tapahtuva oksentaminen. Aivotärähdykset luokitellaan erittäin lieviksi aivovammoiksi.
Toistuva oksentelu tai todella voimakas päänsärky ovat merkkejä, joiden takia tulisi hakeutua lääkäriin. Myös erilaisiin toiminnan häiriöihin pitää reagoida.
– Jos esimerkiksi käsi tai jalka ei toimi kunnolla, näössä ilmenee jotakin ongelmaa tai puhe ei suju, Kirves tarkentaa.
Erityisen tarkasti vointiaan pitäisi tarkkailla, jos käyttää verenohennuslääkkeitä. Kirves sanoo, että verenohennuslääkkeitä käyttävien pitäisi aina reagoida päähän saatuun iskuun lääkärikäynnillä – jos heille tulee aivoverenvuoto, tilanne voi edetä nopeasti todella pahaksi.
Luodon mukaan muistinmenetys, tajunnanmenetys tai sekavuus voivat olla merkkejä aivovammasta.
– Huomionarvoista on myös se, jos voinnissa tapahtuu jokin muu selkeä muutos, jota ei ollut ennen vammaa.
Suomessa on nykyisin käytössä päivystysnumero 116 117, johon voi soittaa hätäkeskuksen sijaan, mikäli ei ole varma, onko kyseessä hätätapaus. Päivystysnumerossa puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen.