Löitkö pääsi? Älä koskaan sivuuta näitä hälytysmerkkejä

Pääkallokelit ovat tehneet etenkin kevyen liikenteen väylistä varsinaisia luistinratoja. Aina nastakengät ja hyvä tasapainokaan eivät riitä estämään kaatumista. Jos liukastuessaan lyö päänsä, kannattaa vointiaan tutkailla tarkasti.

Lue myös: Yhä useampi suomalainen on hankkinut tänä talvena tällaiset kengät – löytyvätkö myös sinun jalastasi?

Suomessa sairaaloissa hoidetuista aivovammoista yli puolet syntyy Terveyskirjaston mukaan kaatumis- ja putoamistapaturmissa. Suuri osa lieväoireisen aivovamman saaneista ei kuitenkaan koskaan hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Pään iskeytymisestä kovaan katuun ei välttämättä synny näkyvää ruhjetta, jotka kertoisivat ihmiselle lääkärikäynnin tarpeesta. Aivovammoja on eriasteisia lievästä aivotärähdyksestä vakavaan aivovammaan. Mitä pahemmasta vammasta on kyse, sitä merkittävämpiä oireita se aiheuttaa ja sitä haastavampaa toipuminen on.

Yleisin aivovammatyyppi on aivotärähdys. Yllä olevalla videolla kerrotaan, mistä oireista aivotärähdyksen tunnistaa.

Aivotärähdystä vakavammat aivovammat

Lievimmillään pään lyöminen aiheuttaa aivotärähdyksen, johon ei liity tajuttomuutta tai kouristuksia ja suuria muistiaukkoja. Astetta vakavammassa lievässä aivovammassa tajuttomuutta voi kestää puoli tuntia ja muistiaukko on enintään päivän mittainen. Iskun jälkeinen päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voivat kestää muutamia päiviä.

Kouristukset ja kallonmurtumasta kertovat merkit, kuten päätä koskettaessa selvästi tuntuva luuvaurio, ovat oireita vakavasta aivovammasta. Siihen ei aina välttämättä liity tajuttomuutta tai muistinmenetystä.

Keskivaikeat tai vaikeat aivovammat näkyvät muutoksina aivokuvissa. Esimerkiksi kallonsisäinen verenvuoto tai turvotus lisäävät painetta aivoissa, mikä aiheuttaa potentiaalisesti hengenvaarallisen tilan, varoittaa Health-sivuston haastattelema ensihoidon professori George Chiampas.

Aivovamma voi myös kehittyä pahemmaksi nopeastikin, minkä vuoksi huolestuttavista oireista on syytä hakeutua päivystykseen.

Videolla kerrotaan, milloin päänsärystä pitäisi huolestua. Juttu jatkuu videon alla.

Milloin päävammasta pitää mennä lääkäriin?

Pään lyömisestä seuraava tajuttomuus, hermosto-oireet ja tuntia pidempi muistiaukko kertovat välittömästä sairaalahoidon tarpeesta.

Hälytysmerkkeihin kuuluvat vaikeudet pitää silmiä auki, yleinen heikkous, näköhäiriöt ja kuulovaikeudet, puheen tuoton ja ymmärtämisen ongelmat sekä kömpelyys. Voimakas ja paheneva päänsärky, jatkuva pahoinvointi ja oksentelu, verenvuoto korvasta tai selittämättömästi mustunut silmä ovat ovat niin ikään selvittelyä vaativia oireita.

Jos aivotärähdykseen ei liity tajuttomuutta tai tajunnan heikentymistä, voidaan tilaa tarkkailla kotioloissa toisen henkilön läsnä ollessa. Yön aikana päänsä lyönyt henkilö tulisi herättää muutaman tunnin välein. Yksin ei saisi jäädä.

Iskun jälkeen raskasta liikuntaa ja alkoholin käyttöä kannattaa karttaa pari päivää. Kipuun voi ottaa käsikaupan särkylääkkeitä, kuten parasetamolia.

Päähän kohdistuneen iskun jälkeen ilmaantuvat tajunnan tason häiriöt, sekavuus, uneliaisuus, voimakas oksentelu ja päänsärky ovat syitä toimittaa vammautunut välittömästi hoitoon.

Lue myös: Saija, 35, kärsi vuosia omituisista oireista, jotka veivät jopa jalat alta ja sanat suusta – lopulta syy löytyi 27 vuoden takaa

Hoitoon matalalla kynnyksellä

Yli 65 vuoden ikä, heikentynyt luuston kunto sekä veren hyytymistä estävä sairaus tai lääkehoito lisäävät vakavan aivovamman riskiä.

Muidenkin kuin riskiryhmäläisten on parempi katsoa kuin katua eli hakeutua päivystykseen mieluummin liian matalalla kuin liian korkealla kynnyksellä. Varhainen hoitoon hakeutuminen lyhentää tutkimuksen mukaan myös nuorten toipumista aivotärähdyksestä.

Uusiin tutkimuksiin tulisi hakeutua, jos oireilu jatkuu kahden viikon ajan tai oireita alkaa ilmetä uudelleen lääkärin ohjeiden noudattamisesta huolimatta.

Lue myös: Kolmekymppisiään viettänyt Janina kuittasi päänsäryn ja oksentelun humalalla – oli kuolla: "Ikinä ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Terveyskirjasto, Health.com, Käypä hoito, Mehiläinen, Terveyskylä