Al-Holin leiriltä Suomeen palaavat sijoitetaan ensisijaisesti kotikuntiinsa – radikalisoitumista seurataan: "Meidän rooli on tunnistaa riskit ja tehdä ilmoitus poliisille"

4:20img
Tutkijan mukaan al-Holin leiriltä palaavat saattavat olla uhka, jos he ovat radikalisoituneita.
Julkaistu 12.12.2019 12:20
Toimittajan kuva

Eerikki Pitkänen

eerikki.pitkanen@mtv.fi

Vantaan kaupunki on yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa varautunut Syyriasta al-Holin leiriltä saapuvien suomalaisten paluuseen.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin suomalaisia olisi tulossa leiriltä takaisin Suomeen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi eilen medialle, ettei hänen tiedossaan ole meneillään olevaa kotiuttamisoperaatiota.

MTV Uutisten, Ylen sekä Helsingin Sanomien tietojen mukaan ulkoministeriö on valmistellut kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamista leiriltä.

Poliisihallitus puolestaan kertoi eilen, että poliisi on varautunut ihmisten saapumiseen al-Holin leiriltä useamman kuukauden ajan.

"Tulijat palaavat lähtökohtaisesti siihen kuntaan, josta ovat lähteneet"

Vantaan kaupungin perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsbomin mukaan Vantaa on ollut osana pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä moniviranomaisyhteistyötä.

– Me olemme tietysti joutuneet varautumaan erilaisiin vaihtoehtoihin, että ihmiset palaavat omaehtoisesti, yksitellen tai lapsia palaa yksin tai äitiensä kanssa, perhepalveluiden johtaja kertoo.

Eri vaihtoehtoja on pohdittu poliisin ja sosiaaliterveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Cantell-Forsbomin mukaan käytäntönä on, että ihmiset palaavat siihen kotikuntaan, josta he ovat lähteneet.

– Jos kotikuntaa ei ole tiedossa ja kyse on lastensuojeluasioista, lastensuojelulain mukaan Helsinki on vastaanottava kotikunta.

Lasten kohdalla arvioidaan huostaanoton tarvetta

Al-Holin leiriltä Suomeen mahdollisesti saapuville tehdään ensin terveystarkastus ja lastensuojelutarpeen selvitys.

– Terveysviranomaiset arvioivat akuutin tilanteen ja siitä tehdään suunnitelma, miten jatketaan eteenpäin.

Cantell-Forsbom kertoo, että lasten kohdalla arvioidaan myös mahdollisen huostaanoton tarvetta.

– Se on yksi asia, jota arvioidaan. Tällaista kollektiivista päätöstä ei voi tehdä, vaan se on aina yksilökohtainen.

"Meidän rooli on tunnistaa riskit ja tehdä ilmoitus poliisille"

Sisäministeriöllä on kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn Exit-toimenpideohjelma, jota voidaan mahdollisesti käyttää.

– Uskoisin, että ainakin tarvittaessa.

Cantell-Forsbom kertoo, että perhepalveluiden työntekijöitä on koulutettu sisäministeriön kanssa yhteistyössä.

– Meidän rooli on tunnistaa riskit ja tehdä ilmoitus ohjeen mukaan poliisille.

Perhepalveluiden johtajan mukaan väkivaltaan tottuneet lapset voivat oppia pois väkivaltaisesta käyttäytymismallista, jollaista he ovat mahdollisesti tottuneet näkemään leirillä.

– He ovat eläneet hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa he ovat nähneet koko ajan väkivaltaa, jolloin väkivallan käyttäminen on siellä normaali käyttäytymismalli. Sitten kun he tulevat yhteiskuntaan, jossa se ei ole normaalia, niin kyllä lapset ovat hyvin oppivaisia siihen uuteen tapaan toimia.

Tuoreimmat aiheesta

Syyria