Syyrian Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kohtaloa on palloteltu jo pitkään. Leirillä on noin 40 suomalaista, jotka päätyivät leirille terrorijärjestö Isisin valtaamilta alueilta. Heistä kymmenen on naisia ja loput heidän lapsiaan.
Al-Hol-linjasta keskusteltiin maanantaina hallituksen sisäisellä kokoonpanolla. Hallitus yrittää muodostaa yhteistä kantaa leirin suomalaisista tiistaihin mennessä.
Suomen viranomaiset ovat jo varautuneet siihen, jos naiset lapsineen tuodaan takaisin Suomeen.
– Asiassa tehdään tiivistä moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Tavoitteena on, että jokainen palaaja, aikuiset ja lapset, saatetaan tavalla tai toisella viranomaistoimien piiriin, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi kertoo.
Lue lisää: Isis-vaimot Sanna ja Fatima, 2-vuotias taapero ja 13-vuotias lapsivaimo Sumeya – Tämän tiedämme al-Holin leirin suomalaisista naisista ja lapsista
Myös valtionjohtoa on informoitu
Viranomaiset arvioivat mahdollisten Suomeen palaavien naisten muodostaman riskin aina tapauskohtaisesti. Riskiarvioiden ja muiden tekijöiden perusteella muodostetaan kokonaiskuva palaajien aiheuttamasta uhasta.
Suojelupoliisi käyttää tarvittaessa terrorismin torjuntaan tarkoitettuja tiedonhankinta- ja tiedustelumenetelmiä, mutta operatiivisen toiminnan yksityiskohdista ei kerrota julkisuuteen.
Suojelupoliisi on informoinut vierastaistelijailmiöön liittyvistä uhkista myös valtionjohtoa ja muita viranomaisia.
Naisten ja lasten perässä saattaa pyrkiä muitakin
Suojelupoliisin mukaan al-Holin leirillä olevien suomalaisnaisten kotiuttamiseen liittyy merkittäviä ongelmia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
– Irakin ja Syyrian konfliktialueelta mahdollisesti palaavat henkilöt todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Arvio koskee tilanteita, joissa paluu tapahtuu omatoimisesti ja tilanteita, joissa palaamista avustetaan, Passi kertoo.
– Uhkaa on olemassa silloinkin, kun vierastaistelijat oleskelevat konfliktialueella, mutta tuolloin toimintakyky Suomea vastaan on rajatumpi.
Supo on arvioinut, että alueelta mahdollisesti palaavat naiset jatkavat todennäköisesti terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin.
– On mahdollista, että naisten ja lasten perässä Suomeen pyrkii myös muita henkilöitä konfliktialueelta, Passi sanoo.
Lue myös: HS: Suomalainen "Heli" haluaisi al-Holin leiriltä takaisin Suomeen: "Ei ole suunnitelmissa ketään tappaa"
Naiset lähtivät vapaaehtoisesti
Suomesta lähteneet naiset ovat viettäneet konfliktialueella pitkän ajan.
Supon mukaan naiset ovat matkustaneet alueelle vapaaehtoisesti ja heidän tarkoituksensa oli oleskella alueella pysyvästi.
– He ovat matkustaneet alueelle tietoisina Isil-järjestön (Isis) toiminnan luonteesta ja osa on ilmaissut myös medialle antamissaan haastatteluissa hyväksyvänsä "sharia-tuomioistuinten" langettamat julmat tuomiot, Passi sanoo.
Supon arvion mukaan useimpien suomalaisnaisten paluutoiveet eivät perustu vapaaehtoisuuteen, vaan ovat seurausta siitä, että Isis on menettänyt keskeiset alueensa. Tämän takia naiset ja lapset päätyivät al-Holin leirille.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Al-Holin leirillä on noin 40 suomalaista.
Lapset tarvitsevat tukea
Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet Isisissä pääosin eri tyyppiseen tukitoimintaan, kuten värväykseen, propagandan tuottamiseen, rahoitukseen ja muihin tukitehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista.
Supon mukaan naisilla on ollut myös keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa.
Suojelupoliisista ei oteta kantaa siihen, mitä he tietävät al-Hol leirillä olevien suomalaisnaisten toiminnasta konfliktialueella.
– Alueelta mahdollisesti palaavat lapset tarvitsevat todennäköisesti laaja-alaista tukea vuosien ajan. Jos integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei onnistu, on mahdollista, että myös heistä muodostuu ajan oloon turvallisuusuhkaa, Passi toteaa.
Lue myös: Hallitus sorvaa yhteistä linjaa al-Holin kysymykseen – puolueet olleet eripuraisia leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta
Kohdehenkilöitä on lähes 400
Suojelupoliisilla on tällä hetkellä terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä noin 390. Supo tekee heidän seurannassaan tiivistä yhteistyötä eri poliisiyksiköiden kesken.
Osa kohdehenkilöistä on keskusrikospoliisin seurantavastuulla, osa paikallispoliisin ja osa Suojelupoliisin.
– On hyvä huomata, että konfliktialueelta mahdollisesti palaavat ihmiset eivät ole ainoita, joiden toimintaan Suojelupoliisi, muu poliisi ja muut viranomaiset joutuvat kohdistamaan toimenpiteitä muiden ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.
Supon mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueilta on palannut tähän mennessä noin 20 ihmistä Suomeen.
– Suurin osa heistä palasi konfliktin alkuvaiheessa petyttyään kalifaatin toimintaan, mutta osa palaajista ei ole luopunut radikaalin ideologian kannattamisesta, Passi kertoo.