Aluevaalit: MTV Uutiset selvitti, miten puolueet eroavat toisistaan – kaikille on yhteistä vaikeneminen säästöuhasta

Tulevat hyvinvointialueet noudattavat monin paikoin maakuntarajoja. Poikkeuksen tekee erityisesti Uusimaa, jossa maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa jatkossakin itse palveluistaan, joten aluevaaleja ei käydä Helsingissä.

Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Alueet saavat melko itsenäisesti ratkaista sen, miten ne palvelunsa järjestävät. Raamina on eduskunnan päättämä lainsäädäntö, joka on viimein tällä hallituskaudella valmistunut. Aikaa sote-uudistuksen tekemiseen on kulunut noin 15 vuotta.

Aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille tekemään ratkaisuja palveluista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat heijastuvat selvästi puolueiden ohjelmissa, joissa on paljon samoja teemoja esillä.

Esimerkiksi parannukset mielenterveyspalveluihin, henkilöstön jaksamiseen ja vanhusten hoivaan ovat kaikkien tavoitteita.

Lisäksi digitalisaatio eli esimerkiksi kännykkäsovellusten, videoyhteyksien ja tietotekniikan laajempi käyttö on puolueiden toiveissa.

– Digitalisaatiota ja teknologian käyttöönottoa on edistettävä siten, että palveluiden laatu, käytettävyys ja esteettömyys paranevat ja tuottavuus nousee, Sdp:n ohjelmassa sanotaan.

– Digitaalisia lääkäripalveluita on hyödynnettävä, kun se on mahdollista. Terveyskeskuspalveluauto parantaa palveluiden piiriin pääsemistä, toteaa puolestaan Perussuomalaisten ohjelma.

Eroja löytyy

Puolueiden välillä näkyy tuttuja eroja, kun vaaliohjelmien yksityiskohtia käy läpi.

Palveluiden ulkoistaminen yritysten hoidettavaksi on jo pitkään jakanut vasemmisto- ja oikeistopuolueita ja niin käy edelleen.

Erityisesti Vasemmistoliitto kavahtaa ulkoistuksia.

– Ulkoistukset ja palveluiden yhtiöittämiset ovat johtaneet henkilökunnan työehtojen ja palkkojen heikennyksiin. Ulkoistamissopimukset synnyttävät lisää kustannuksia, jotka menevät sopimusten tekemiseen ja valvontaan sekä omistajille maksettaviin voittoihin. Monet yritykset ovat kotiuttaneet terveydenhuollossa tehtyjä voittoja veroparatiisien kautta, Vasemmistoliiton ohjelmassa todetaan.

Sdp ei muotoile suhdettaan ulkoistuksiin yhtä jyrkästi, mutta korostaa vastuun olevan julkisella puolella eli hyvinvointialueilla.

– Sote- palvelujen tuottamisessa järjestöt ja yritykset ovat arvokkaita kumppaneita, joiden kanssa yhteistyössä voidaan lisätä palvelutarjontaa, vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja purkaa hoitovelkaa. ” Palveluiden järjestämisen tulee kuitenkin aina olla julkisen toimijan vastuulla ja julkisen palveluntuotannon tulee olla riittävää palvelujen turvaamiseksi, Sdp linjaa.

Vastaavasti kokoomus näkee ulkoistamisessa suuria mahdollisuuksia ja puolue penää palvelusetelien käytön laajentamista.

– Annetaan ihmisille mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa muun muassa palveluseteleiden käyttöä laajentamalla ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausta kehittämällä, kokoomus linjaa ohjelmassaan.

Myös muut puolueet suhtautuvat pääsääntöisesti suopeasti yritysten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin.

Yksi asema joka pitäjään?

Keskusta on ottanut vaaliohjelmansa kärjeksi vaatimuksen siitä, että jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

Vaatimuksen taustalla on huoli siitä, että rahapula pakottaa hyvinvointialueet jossain vaiheessa karsimaan palvelupaikkojen määrää. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on useaan otteeseen epäilty, että esimerkiksi terveysasemien määrä voi vähentyä.

Seinistä on usein kivuttomampi säästää kuin henkilökunnasta.

Myös muut puolueet puhuvat lähipalveluiden puolesta, mutta varovat tekemästä yhtä konkreettista vaatimusta keskustan tapaan.

Ainakin kristillisdemokraatit, Rkp sekä Vasemmistoliitto korostavat läheltä saatavia palveluita ohjelmissaan lähes yhtä painokkaasti kuin keskusta.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava lähipalveluina eri puolilla hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa, KD:n ohjelma tiivistää.

Profiilikysymyksiä mukana

Osa puolueista on kytkenyt ohjelmiinsa itselleen tärkeitä profiilikysymyksiä. Esimerkiksi Rkp puhuu ruotsinkielisten palveluiden puolesta ja Perussuomalaiset on saanut myös maahanmuuton kytkettyä aluevaaleihin.

– On lailla kiellettävä hyvinvointialueita tarjoamasta terveyspalveluita laittomille maahanmuuttajille, pois lukien henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavat sairaudet, Perussuomalaiset vaatii.

Paperittomia on tosin pääosin Helsingissä, jossa ei aluevaaleja käydä. Ja lakien säätäminen pysyy yhä eduskunnan vastuulla.

Vihreät on onnistunut saamaan ilmastonmuutoksen torjunnan mukaan vaalitavoitteisiin myös aluevaaleissa.

– Rakennusten ja hoitoprosessien hiilijalanjälkeä on tutkittava ja pyrittävä pienentämään. Kertakäyttötarvikkeiden käyttöä tulee pyrkiä vähentämään ja niiden hävikkiä pienentämään. Hoitopolkujen suunnittelussa on huomioitava luonnonvarojen käytön minimointi ja sellaisten matkojen vähentäminen, jotka eivät ole välttämättömiä, vihreät linjaa.

Säästöistä ei puhuta

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet monessa kunnassa jatkuvassa rahapulassa. Väestön ikääntyminen on lisännyt palveluiden tarvetta ja perustason ongelmat ovat lisänneet vaativamman ja kalliimman erikoissairaanhoidon kysyntää.

Puolueiden vaaliohjelmissa yhteistä on myös se, että perustasoa halutaan vahvistaa ja palveluita tarjota ”yhdeltä luukulta”. Asiakkaan tai potilaan pompottelu paikasta toiseen pitää puolueiden mukaan päättyä.

Puolueet kuitenkin vaikenevat ohjelmissaan siitä, miten muutos rahoitetaan. Vaaliohjelmissa on tapana kuvata keinot ja visio siitä, mikä olisi puolueen mielestä ihannetilanne palveluista.

Hallituspuolueet korostavat kampanjoissaan toki sitä, että muutoksessa on varattu hyvinvointialueiden alkutaipaleelle hyvin rahoitusta, palvelutarpeen mukaan.

Palveluiden tarve on vain usein ollut suurempi, mitä kunnissa on osattu menneinä vuosina budjetoida.

Koronapandemian aiheuttama hoitovelka voi entisestään pahentaa tilannetta, kun purettavat hoitojonot ovat pidentyneet.

Puhetta esimerkiksi verojen nostamisesta tai palveluiden panemisesta tärkeysjärjestykseen ei ole.

Erityisesti nykyisessä oppositiossa kavahdetaan valmistelussa olevaa maakuntaveroa, jolla hyvinvointialueet saisivat verottaa asukkaitaan.

Hallituspuolueista korostetaan, että maakuntavero on vasta valmistelussa. Erityisesti keskusta on asettanut uuden veron ehdoksi sen, että hyvinvointialueille eli maakunnille siirtyy jatkossa enemmän tehtäviä.

Maakuntavero voisi johtaa monilla alueilla verotuksen kiristymiseen, jos sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelut tarvitsevat lisärahoitusta.

Veroruuvin kiristämisestä ei kuitenkaan haluta vaalien alla puhua.

Sen sijaan esillä on useita parannusehdotuksia, joille ei ole mainittu hintalappuja.

Esimerkiksi sekä vihreät että Vasemmistoliitto vaativat, että lääkärin tai muun ammattilaisen vastaanotolle pääsee viikossa ja Vasemmistoliitto poistaisi samalla asiakasmaksut.

Muutos vaatisi uusia lääkäreitä ja hoitajia, joista on jo pulaa.

Puolueiden visiot ja toiveet voivat törmätä karusti rahapulaan muutamien vuosien kuluttua, jos sote-menot jatkavat kasvuaan, kuten ne ovat pitkään tehneet.