MTV Uutiset kävi läpi suurimpien puolueiden kuntavaaliohjelmat. Ohjelmat lupaavat paljon hyvää ja kaunista, mutta todellisuuden ongelmista ei paljon puhuta. Näin on vaaliohjelmissa toki tapana tehdä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Jos kuntavaaliohjelmia on uskominen, kunnissa luovutaan öljylämmityksestä, lisätään ilmastotoimia ja yritetään parantaa opetusta. Näin linjataan suurimmassa osassa suurimpien puolueiden vaaliohjelmia.
Erityisesti koulut ja päiväkodit ovat suuressa roolissa, koska sote-uudistuksen myötä sivistyspalvelut ovat jäämässä kuntien tärkeimmäksi palveluksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat menossa maakuntien vastuulle vuodesta 2023 lukien.
Vaaliohjelmissa ei oteta suoraan kantaa käynnissä olevaan myllerrykseen, jossa kouluja joudutaan lakkauttamaan ikäluokkien pienentyessä ja rahapulan kasvaessa.
Opetushallitus ennustaa tekemänsä selvityksen perusteella peruskoulujen määrän vähenevän 500-1000 koululla seuraavan 20 vuoden aikana.
Puolueista esimerkiksi keskusta, Sdp ja kristillisdemokraatit puolustavat ohjelmissaan lähikouluja. Korona-aikana tutuksi tulleen etäopiskelun ja digitaalisen kehityksen toivotaan ehkäisevän koulujen lakkautuksia.
Kokoomus korostaa puolestaan opettajaresurssin ja viikkotuntimäärän kasvattamista ja Vasemmistoliitto riittävän pieniä opetusryhmiä.
Puolueet eivät varsinaisesti ole eri mieltä, mutta painottavat erilaisia näkökulmia.
Koulujen lakkautuksista ei kukaan puhu suoraan, vaikka monessa kunnassa niitä on edessä.
Koulukiusaamista haluavat kaikki kitkeä samoin kuin sisäilmaongelmia.
Perussuomalaiset ei integroisi erityisoppilaita tavallisiin luokkiin. Moni muu puolue suhtautuu tähän erityisoppilaiden integraatioon ainakin hieman myönteisemmin, kunhan opetuksen resurssit olisivat kunnossa.
Vihreät huomioisi maahanmuuttajataustaiset lapset omana erityisryhmänään tarjoamalla tehostettua suomen kielen opetusta.
Lisää veroja vai ei?
Yksikään puolue ei suoraan sano, että veroja on korotettava kuntien rahatilanteen parantamiseksi. Kokoomus ja Perussuomalaiset ilmoittavat vastustavansa verojen korottamista eli kuntalaisten kukkarolla käymistä.
Esimerkiksi Sdp sanoo hieman koukeroisesti olevansa valmis hyvätuloisten verotuksen kiristämiseen.
– Kuntien veropohjaa olisi kehitettävä reilummaksi siten, että kaikilla kunnilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa rahoitukseensa, Sdp muotoilee ohjelmassaan.
Vaaliohjelmissa on tapana luvata kaikille paljon hyvää. Erityisesti talouspuolen murheista ei niin paljon puhuta, vaikka moni kunta ja kaupunki on pahoissa talousvaikeuksissa ja palveluista on jouduttu monin paikoin leikkaamaan.
Vaaliohjelmissa kosiskellaan äänestäjiä ennemmin kauniilla tavoitteilla. Leikkauslistoja ei ole laadittu.
Kokoomus on nostanut vaaliohjelmansa kärkipäähän talouskysymykset. Yhdeksi ratkaisuksi tarjotaan yrittäjien tukemista.
– Me haluamme, että kun kunta tekee päätöksiä, aina arvioidaan päätöksen vaikutukset yrittäjille. Ja kun kunta tarjoaa palveluja, sen on kuunneltava yrityksiä: jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle, kokoomus sanoo.
Vasemmistopuolueet suhtautuvat nihkeästi palveluiden ulkoistamiseen. Myös Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit sanovat vastustavansa esimerkiksi kuntien sähkö- ja vesilaitosten myymistä. Perussuomalaiset on muissa tapauksissa valmis harkitsemaan ulkoistuksia tapauskohtaisesti.
Keskusta kaipaa kunnille tuloa esimerkiksi kaivosverosta ja muistuttaa, että kuntien omistamien metsien taloudellinen arvo on 1,5 miljardia euroa.
– On tärkeää, että kuntien omien metsien hoidossa yhteensovitetaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet, keskusta toteaa.
Perussuomalaiset haluaa kuntien kieltäytyvän kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta
Luonto vahvasti esillä
Luonto- ja ilmastokysymykset ovat näkyvästi esillä lähes kaikilla puolueilla.
Vain Perussuomalaisten linja ei edellytä kunnilta juurikaan uusia ilmasto- ja ympäristötekoja.
– Nykyinen ylikierroksilla käyvä ilmastoposeeraus on uhka suomalaisten hyvinvoinnille. Se karkottaa maasta työpaikkoja ja kurjistaa kohtuuttomasti tavallista kansalaista, Perussuomalaisten vaaliohjelmassa päätetään.
Muut puolueet korostavat esimerkiksi öljylämmityksestä luopumista kuntien kiinteistössä ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä kautta linjan.
Vihreillä ilmastokysymykset ovat vaaliohjelman kärjessä.
– Vihreässä kunnassa ilmastonmuutoksen torjunta, siihen sopeutuminen ja ympäristöongelmiin liittyvän muutos- ja sietokyvyn lisääminen on osa kaikkea kunnan toimintaa. Perustetaan jokaiseen kuntaan vähintään yksi suojelualue vaalikauden aikana, vihreiden ohjelmassa sanotaan.
Myös liikenneratkaisujen periaatteista ollaan melko yksimielisiä, sillä pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä halutaan edistää kaikkialla.
Vihreät edistäisi myös raideliikennettä, Perussuomalaiset turvaisi ennemmin busseihin.
Kokoomus, keskusta ja Perussuomalaiset muistuttavat näkyvästi siitä, että monin paikoin Suomea tarvitaan omaa autoa.
Kaupunkien maankäytössä uusia, kohtuuhintaisia koteja halutaan kaavoittaa erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen.
Paikallisuus ratkaisevaa
Puolueiden valtakunnallisilla vaaliohjelmilla ei ole kuntavaaleissa yhtä suurta merkitystä kuin eduskuntavaaleissa.
Äänestäjiin voi kuntavaaleissa vaikuttaa paljon puolueiden paikalliset tavoitteet.
Kiistoja aiheuttaneen kaavahankkeen kohtalo, homekoulun korjaaminen, uuden päiväkodin rakennuttaminen tai urheilukentän kunnostus voivat olla joillekin ratkaisevia kriteereitä äänestyspäätöksessä.
Näitä asioita ei voida valtakunnallisiin ohjelmiin listata.
Kunhan koronatilanne sallii, kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on kesäkuun 13. päivä.