Savonia-ammattikorkeakoulun uraauurtavat hankkeet tarjoavat sujuvia, ekologisia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja ajankohtaisiin työelämän kehittämishaasteisiin.
Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella Pohjois-Savossa kehitetään virtuaaliteknologian ratkaisuja, joilla uskotaan olevan mullistava vaikutus tulevaisuuden työelämän ja opiskelun prosessien kehittämiseen sekä sujuvoittamiseen.
Viime vuoden lopulla päättynyt FutureEdu -hanke sekä parhaillaan käynnissä oleva VirTech -hanke pureutuvat yhteiskunnan tämänhetkisiin haasteisiin virtuaaliteknologian avulla. Omalla alallaan uraauurtavissa hankkeissa pyritään erityisesti häivyttämään työelämän sekä koulutuksen rajaa ja tuomaan niiden prosesseja vahvemmin samaan ympäristöön.
Työelämän ja koulutuksen yhteiset virtuaaliset oppimis- ja perehdytysympäristöt mahdollistavat ajantasaisen tiedon välittämisen niin työssä jo olevalle ammattilaiselle, uuteen työpisteeseen perehtyvälle kuin opiskelijallekin.
FutureEdu sekä VirTech -hankkeiden projektipäällikkö Anssi Mähönen kertoo, että Savonian virtuaalisilla ratkaisuilla pystytään kehittämään erityisesti työelämään liittyviä etäpalveluita, prosessien ohjausta, perehdyttämistä sekä laitteiden huoltoa ja käyttöönottoa.
– Savonian uudet teknologiat mahdollistavat joustavaa, rajatonta sekä työelämälähtöistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä, hän sanoo.
Teknologiaa Pohjois-Savoon
Savonian aiemmat SoTeVi- sekä FutureEdu -hankkeet keskittyivät erityisesti terveydenhuollon työelämäpohjaisten virtuaalisten oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten opintokokonaisuuksien luomiseen. Hankkeeseen osallistui Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksikön sekä HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan-sairaalan kliinisen laboratorion sekä Servica Oy.n välinehuollon kaltaisia merkittäviä toimijoita.
Vuoden 2021 lokakuussa käynnistynyt VirTech -hanke jatkaa FutureEdun perintöä tarjoten virtuaalisia työelämäratkaisuja yhä laaja-alaisemmille alueen toimijoille. Hanke vie uusinta teknologiaa pohjoissavolaisiin eri alojen yrityksiin tavoitteenaan lisätä koulutuksen avulla tietoisuutta XR-teknologian mahdollisuuksista yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä.
Päämääränä on, että yritykset ottavat uutta teknologiaan käyttöönsä ja näin kehittävät omaa toimintaansa.
– Hankkeessa on mukana innostunut kymmenen erilaisen firman porukka pienistä biotech-firmoista sähkö-, automaatio- ja panimoalan toimijoihin, Mähönen kertoo.
Älylaiseilla leikkaussalliin
Savonia-ammattikorkeakoulun hankkeet pyrkivät kehittämään koulutusta ja työelämää uuden virtuaaliteknologian avulla ja näin tuomaan työntekijöiden, opiskelijoiden sekä henkilökunnan saataville yhteiset, autenttiset sekä ajantasaiset oppimis- ja perehtymisympäristöt.
Kun tieto leikkaussalin järjestyksestä sekä siellä olevista työprosesseista, instrumenteista ja tavaroista on opiskelijoiden tiedossa jo etukäteen, sukellus virtuaalisesta leikkaussalista fyysiseen työympäristöön on helpompaa ja itse työhön perehdyttäminen jouhevampaa.
FutureEdu -hankkeessa perehdyttiin erityisesti XR-teknologiaan ja 360°-ympäristöihin, oppimisalustoihin sekä teknologioiden käyttöön koulutuksessa ja työelämässä. Siinä luotiin leikkaussaleista sekä kliinisistä laboratorioista täysin tietokonesimuloituja perehtymis- ja oppimisympäristöjä siten, että työelämän edustajat ja opiskelijat pystyivät osallistumaan virtuaalisesti aitoihin prosesseihin sekä perehtymään etänä tuleviin työpaikkoihinsa.
– He opiskelivat ja perehtyivät autenttisissa ympäristöissä VR-lasit päässään. Lasien avulla opiskelijat saivat näkymän aitoon leikkaussaliin saaden ennakkokäsityksen siitä, miten leikkaussalissa toimitaan ja missä sen tavarat ja muut laitteet sijaitsevat, Mähönen kertoo.
Tehokkaampaa oppimista
FutureEdu -hankkeen yhteydessä opiskelijat harjoittelivat erilaisia työelämäprosesseja yhdistettyä todellisuutta hyödyntävillä Microsoft HoloLens -älylaseilla. Laseissa olevat näytöt opastivat esimerkiksi anestesiakoneen käyttöönottoon antamalla kuvien, nuolien sekä tekstien kaltaisia holografisia työohjeita.
– Todellisen näkymän päälle lasien kautta tulevat virtuaalielementit ohjasivat työprosessia alusta lähtien. Lasit pitivät kädet vapaana, opiskelijat eivät tarvinneet kynää ja paperia ja he pystyivät työskentelemään virtuaalisten työohjeiden avulla, Mähönen kuvailee.
Myös tulevaisuudessa virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat ergonomisemman oppimisen sekä työprosessien tarkan sekä yksityiskohtaisen ohjauksen – ajasta ja paikasta riippumatta. Älylasien käytön myötä opiskelijoiden oppimisprosessi nopeutuu ja paranee laadultaan.
Luennolta virtuaalisesti työpaikalle
FutureEdu -hankkeessa virtuaaliteknologiaa hyödynnettiin etäkonsultaatioon liittyvissä toiminnoissa, esimerkiksi Lappeenrannan kliinisen laboratorion virtsa-analysaattorin huollossa. Laiteen huoltoa pystyttiin ohjaamaan ilman huollon edustajan paikallaoloa.
– Edustaja otti yhteyttä laboratoriohoitajaan, jolla oli älylasit päässä. Huolto näki hoitajan kanssa saman näkökentän, pystyi piirtämään hoitajan näkökenttään nuolia sekä näyttämään hänelle huoltoon liittyviä ohjevideoita, Mähönen kertoo.
Hoitoalan opiskelijat puolestaan pääsivät älylasien avulla sukeltamaan työelämään kesken luentojen. He seurasivat reaaliaikaisesti kunkin prosessin etenemistä työelämässä sekä kuulivat ammattilaisten vinkkejä sekä näkökulmia opiskeltavista teemoista.
Virtuaaliteknologian avulla opiskelijat, opettajat sekä työelämän edustajat toimivat yhteistyössä ennennäkemättömällä tavalla.
– Olemme häivyttäneet seinää koulutuksen sekä työelämän väliltä uraauurtavalla tavalla, Mähönen kuvailee.
Satelliittikoulutuksella työelämään
Savonian tarjoama satelliittikoulutus tarjoaa joustavan tavan opiskella ammattiin digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen alueilla, joissa on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista.
Teknologia mahdollistaa esimerkiksi bioanalytiikan opiskelun paikkakunnilla, joissa ei ole riittävästi osaavaa henkilöstöä tai koulutusmahdollisuuksia. Opiskelijat osallistuvat luennoille omalta paikkakunnaltaan Zoom-kokousten välityksellä, harjoittelu puolestaan tehdään autenttisessa työelämäyhteydessä.
Satelliittikoulutuksen avulla valmistuvat opiskelijat saavat paremman tiedon siitä, mitä työelämä on, ja mitä kussakin toimipisteessä sekä erilaisissa rooleissa vaaditaan. Satelliittikoulutusmallia on kehitetty edelleen uuden teknologian avulla. Virtuaalisilla keinoilla työpisteestä toiseen perehtyminen helpottuu.
– Kun tuleva työympäristö on virtuaalisesti tuttu, ihmiset ovat kyvykkäämpiä aloittamaan työt ja sujahtavat nopeammin työelämään. Tarjoamme paikallisia koulutettuja osaajia paikallisiin tarpeisiin, Mähönen toteaa.
Tulevaisuuden prosessi
Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämät hankkeet tarjoavat tulevaisuuden tapoja lukuisiin palveluihin ja prosesseihin. Mähönen lisää, että virtuaaliset ratkaisut ovat ekologisempi sekä kustannustehokkaampi toimintatapa.
– Laitehuollon tai perehdytyksen voi saada etänä nopeammin, ja eri alojen asiantuntijoiden tarve vaikkapa lentomatkustamiseen vähenee.
Parhaillaan käynnissä olevan VirTech-hanke päättyy 31. elokuuta 2023, ja sen myötä Suomessa on yhä suurempi virtuaaliteknologiaa ymmärtävien, osaavien ja sitä soveltavien organisaatioiden ja yritysten joukko. Monet koulutusten toimintamallit ja koulutuskokonaisuudet on mahdollista siirtää yrityksestä toiseen – ja osaajien määrä laajenee entisestään.
– Savoniassa käyttöön otetut uudet teknologiat tarjoavat joustavaa, rajatonta sekä työelämälähtöistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä, Mähönen päättää.