Mars-planeetta sai keskiviikkona Maasta jo toisen uuden vieraan parin päivän kuluessa. Jännittävät minuutit muuttuivat helpotukseksi iltapäivällä Suomen aikaa, kun yhteys Kiinan Tianwen-1-luotaimeen palautui ja sen voitiin todeta olevan suunnitellusti Marsin kiertoradalla.
Edellisenä päivänä Marsia kiertämään saapuneen Arabiemiraattien al-Amal-luotaimen tavoin Tianwen-1 joutui jarruttamaan ennalta ohjelmoidusti vauhtiaan rakettimoottoreilla, jotta se jäisi Marsin vetovoiman piiriin. Varmuus operaation onnistumisesta saatiin viiveellä, koska viestien saapuminen Maahan yli 192 miljoonan kilometrin päästä kestää kymmenen minuuttia.
Kiinan luotain jatkaa kiertoradalta käsin marsperän kartoitusta ja muun muassa vesijään etsimistä pinnan alta vielä muutaman kuukauden ajan ennen kuin mukana olevat laskeutuja ja mönkijä pyritään saamaan yhtenä kappaleena planeetan pinnalle toukokuussa.
Jos laskeutuminen onnistuu, Kiinasta tulee Yhdysvaltain jälkeen vasta toinen maa, joka on onnistunut suunnitellusti laskeutumisessa Marsin pinnalle – ja ensimmäinen, joka tekee niin heti neitsytlennolla punaiselle planeetalle.
Lentääkö Marsissa pian helikopteri?
Yhdysvallatkaan ei jättänyt viime kesänä Marsin ja Maan läheisyyttä hyödyntämättä, vaan laukaisi matkaan oman luotaimensa. Amerikkalaisten luotain saapuu punaiselle planeetalle ensi viikolla ja aikoo saman tien laskea Perseverance-nimen saaneen mönkijän Marsin pinnalle, myöhään torstaina Suomen aikaa.
Mönkijä etsii jälkiä mahdollisesta muinaisesta mikrobitason elämästä Marsissa, mutta pohjustaa myös mahdollista tulevaa miehitettyä lentoa Marsiin – ja ehkä lopulta jopa siirtokunnan perustamista. Tätä varten mukana on muun muassa laite, jolla testataan hapen valmistamista Marsin ilmakehän tarjoamista tarpeista.
Uutuus on myös mönkijän "vatsaan" kiinnitetty vajaan parin kilon painoinen Ingenuity-pienoishelikopteri, jolla kokeillaan lentämisen mahdollisuuksia Marsin olosuhteissa.
Yhdysvaltain Mars-lentoon liittyy jännitettävää myös suomalaisittain. Eurooppalainen konsortio toimitti Perseverance-mönkijään mittauslaitteiston, ja yksi konsortion jäsen on Ilmatieteen laitos, jonka toimittama kosteus- ja painemittauslaitteisto perustuu suomalaisen Vaisalan anturiteknologialle.
Kiertoradalla ensi kertaa 50 vuotta sitten
Ensimmäinen ihmisen lähettämä luotain, Yhdysvaltain Mariner-9, asettui Marsin kiertoradalle vuonna 1971. Viisi vuotta myöhemmin amerikkalaiset Viking-1 ja Viking-2 -luotaimet laskeutuivat ensi kertaa onnistuneesti planeetan pinnalle.
Ensimmäinen Marsin pinnalla liikkuva mönkijä, Sojourner, saapui planeetalle 1997. Yhä edelleen planeetan pinnalla liikkuu sinne jo vuonna 2012 laskeutunut Curiosity-mönkijä, sekin Yhdysvalloista kotoisin.
Mars-lentojen historia on ollut menestysten lisäksi vähintään yhtä pitkä lista epäonnistumisia. Joskus ei ole päästy lähtöyritystä pidemmälle, kun taas vuonna 2016 vuonna Euroopan avaruusjärjestön Esan Schiaparelli-laskeutuja tuhoutui loppumetreillä liian rajussa tömähdyksessä Marsin pinnalle.
Yritystä silti yhä riittää. Niin amerikkalaisilla kuin kiinalaisilla on lähivuosien suunnitelmissa uusi tavoite: kuljettaa Marsin pinnalta otettuja näytteitä tutkittavaksi takaisin Maahan.