Ammatilliseen koulutukseen ollaan tekemässä historiallisen suurta uudistusta. Tutkintojen määrä on vähenemässä alle puoleen nykyisestä, ja tutkintojen sisältöjä ollaan mylläämässä voimakkaasti uusiksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä luovutti ehdotuksensa uudistuksesta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle keskiviikkona.
– Tämä ehdotus on suurin ammatillisiin tutkintoihin tehty uudistus koskaan, Grahn-Laasonen sanoo.
Suurin muutos on tulossa tutkintojen määrään. Tällä hetkellä ammattikoulutuksessa on yhteensä 351 tutkintoa. Ohjausryhmän ehdotuksessa tutkintoja olisi enää 166.
Tutkintojen vähennys aiotaan toteuttaa pääasiassa yhdistelemällä erillisiä tutkintoja yhteen. Yhden tutkinnon alla olisi erilaisia osaamisaloja, joihin opiskelijat voisivat syventyä.
Esimerkiksi kalanjalostajan, kalanviljelijän ja kalastusoppaan tutkinnot eivät olisi enää omia tutkintojaan, vaan kaikki opiskelisivat yhteisen kalatalouden ammattitutkinnon. Opiskelija voi halutessaan joko erikoistua yhteen näistä kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta tai ottaa opintoja jokaisesta.
Uudet tutkinnot tulisivat käyttöön vuoden 2019 alusta.
"Tarkka-alaiset tutkinnot eivät ole tulevaisuutta"
Tavoitteena on, että yksittäiset tutkinnot eivät olisi liian kapea-alaisia. Ohjausryhmän puheenjohtajan Ville Heinosen mukaan työelämässä vaaditaan entistä monialaisempaa osaamista.
– Työelämässä ei ole enää sellaisia hyvin tarkkarajaisia ammatteja, joten nykyiset tarkka-alaiset tutkinnot eivät ole tulevaisuutta, Heinonen sanoo.
Tutkintojen osaamisvaatimukset on kuitenkin tarkoitus pitää ennallaan.
– Nyt pitää katsoa tarkasti se, että tutkinnoissa on riittävästi niitä pakollisia opintoja. Kyllä siellä pitää olla säännöt sille, että jos on vaikkapa talotekniikan osaaja, niin mitä hänen pitää osata, Heinonen sanoo.
Ehdotuksen on tarkoitus myös yksinkertaistaa tutkintojen uudistamista. Tutkinnoista päätetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Uudistuksessa Opetushallitus voisi muuttaa ammattitaitovaatimuksia tai lisätä uusia tutkinnon osia entistä helpommin.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen toimitusjohtaja Petri Lempinen kiittelee ehdotusta etenkin siksi, että valmistelussa on kuultu laajasti koulutusalan ja työelämän edustajia. Hän kuitenkin muistuttaa, että ehdotus olisi valtava uudistus.
– Se tulee asettamaan isoja haasteita ammattikouluille, etenkin, kun rahoitus tulee vähenemään, Lempinen toteaa.
Kuudesosa rahoituksesta pois
Ehdotus on osa ammatillisen koulutuksen uudistusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2018.
Ammattikoulutuksesta leikataan lähivuosina 250 miljoonaa euroa. Säästöt ovat noin 15 prosenttia ammattikoulujen koko rahoituksesta. Säästöjen odotetaan johtavan ammattikoulujen yhdistymisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parasta aikaa myös ammattikoulujen rahoitusuudistusta. Aiemmin ammatillisen koulutuksen rahoitus on perustunut varsinkin opiskelijamääriin, mutta tulevaisuudessa rahoitus määräytyisi aiempaa enemmän myös suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden työllistymisen perusteella.
Aikuisten ja nuorten koulutukset on tarkoitus yhdistää niin, että erillisiä koulutuksia ei enää olisi.