Toisen asteen ammattikoulutuksen soveltuvuustesteillä voidaan pian taas karsia hakijoita lähihoitajakoulutukseen, turvallisuusalalle ja muille turvallisuuteen vaikuttaville aloille, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Viime viikolla lähti lausuntokierrokselle asetusmuutos, joka esittää, että palautettaisiin karsiutuvuus lähihoitaja-aloille, turvallisuusalalle ja logistiikkaan, kertoo ministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto.
Uudistetussa toisen asteen ammattikoulutuksessa opettajat ovat esittäneet huolensa siitä, että lähihoitaja- ja turvallisuusalan koulutukseen on päässyt ihmisiä, jotka eivät aloille syystä tai toisesta sovellu.
Vuodesta 2016 eteenpäin soveltuvuustesteillä ei ole voitu karsia hakijoita. Linjauksen syynä on nuorisotakuuseen kuulunut koulutustakuu, joka takasi kaikille peruskoulun päättäneille opiskelupaikan joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.
– Silloisen hallituksen keskeinen tavoite oli koulutustakuu, eli haluttiin turvata koulutuspaikka koko ikäluokalle, Tammilehto sanoo.
Entiseen malliin oltaisiin nyt palaamassa lähihoitajakoulutuksen ja turvallisuusalan ohella muun muassa logistiikan koulutusohjelmissa.
Yhteistä kaikille asetusmuutoksen kohteena oleville koulutusaloille on se, että niiltä valmistuvat työntekijät voivat vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen.
Ministeriö päättää
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi lokakuussa pyrkivänsä viemään uudistuksen läpi loppumassa olevan hallituskauden aikana, eikä matkan varrella ministeriön mukaan pitäisi olla kompastuskiviä.
– Nyt se on lausuntokierroksella, ja koska se on ministeriön asetus, ministeri voi päättää siitä. Se ei edellytä hallituksen päätöstä tai eduskunnan käsittelyä, sanoo Tammilehto.
Ministeriö on varautunut siihen, että uusi asetus astuisi voimaan tammikuussa 2019. Tammilehdon mukaan kyseessä on kuitenkin vasta osittainen ratkaisu laajempaan ongelmaan.
Esimerkiksi alalle soveltuvuuteen vaikuttava opiskelijan päihdeongelma voi ilmetä tai alkaa vasta koulutuksen aikana.
– Soveltuvuus ja soveltumattomuus eivät ole pelkkä valintakysymys, se ongelma voi syntyä myös koulutuksen aikana. Tämä on yksi ratkaisu, mutta se ei kokonaisuutta ratkaise, Tammilehto sanoo.
Ammatillinen koulutus on tänä vuonna käynyt läpi suuria muutoksia. Uudet perustutkinto-opiskelijat opiskelevat tästä syksystä lähtien uuden lainsäädännön ja elokuun alussa voimaan tulleiden tutkinnon perusteiden mukaan.
Opiskelijalle oma kehittämissuunnitelma
Uuden ajan ammatillisessa koulutuksessa keskiössä on henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), joka laaditaan jokaiselle opiskelijalle erikseen.
Ajatuksena on suunnitella, millaisella opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla oppimisen yhdistelmällä opiskelija saavuttaa parhaiten tutkintonsa.
Koulutuksen järjestäjien parissa uutta mallia on arvosteltu. Ministeriön opettajilla ja oppilaitoksilla teettämässä byrokratiakyselyssä kehittämissuunnitelmaa pidettiin liian laajana, yksityiskohtaisena ja työläänä.
Marraskuussa teetetyssä kyselyssä lähes puolet vastaajista (44%) oli sitä mieltä, että turha byrokratia oli lisääntynyt.
Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen oli omassa oppilaitoksessa vielä kesken, vaikka hyvään alkuun onkin päästy.