MTV:n ja ammattikoulutuksen kyselyssä kylmää kyytiä oppivelvollisuuden laajentamiselle – "Pakko ei lisää motivaatiota, eikä tee opiskelijoista terveitä"

Monet johtajat eivät pidä pakkoa hyvänä motivaattorina ja toivovat lisäpanostuksia varhemmin – jo peruskouluvaiheessa. 

Eräs johtajista ilmaisee monia kyselyssä askarruttavan huolen toteamalla, että "Pakko ei lisää motivaatiota, eikä tee opiskelijoista terveitä".

"Minne voidaan ohjata, jos koulukuntoisuus on heikko?"

Seitsemän kymmenestä kyselyyn vastanneesta ammatillisen koulutuksen johtajasta ei usko siihen, että uudistuksen tavoite – se, että jokainen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon - saavutettaisiin riittävän hyvin.

– Näkemys on nyt se, että tämä uudistus ei ehkä ihan panosta niihin heikkouksiin, kiteyttää Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO:n puheenjohtaja Maija Aaltola.

Heikkouksiin lukeutuu esimerkiksi palvelujen riittämättömyys.

– Minne voidaan ohjata, jos koulukuntoisuus on heikko tai päihteiden käyttöä tai jotain muuta? Niitä toivotaan tähän lisäksi, sanoo Aaltola.

Aaltolan mukaan tällaisia opiskelijoita on paljon ja juuri heihin pitäisi käyttää enemmän panostuksia.

– Kustannukset on kovasti painottunut sen maksuttomuuden kattamiseen, mutta me nähdään ammatillisessa koulutuksessa, että vielä suurempi panos pitäisi myös rahoituksellisesti olla heikompien tukemiseen ja siihen kokonaisuudistukseen, Aaltola jatkaa.

Valtaosa rehtoreista pitää hallituksen tukisummaa riittämättömänä

Hallitus on luvannut korvata oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset täysimääräisesti. Toteutuneita kustannuksia myös seurataan, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kustannuksiin valtio on varannut lisämäärärahaa vajaat 130 miljoonaa euroa vuonna 2024.Tällöoin uudistus on täysimääräisesti voimassa. Ministeriön mukaan ammatillisen koulutuksen oppilaalle tämä tarkoittaa 700 euroa lisärahaa oppimateriaaleihin ja tarvikkeisiin koko opiskeluajan osalta. Tämän lisäksi lisämäärärahaa suunnataan ohjaukseen, kerrotaan ministeriöstä.

Kuntaliiton arvion mukaan rahaa kuitenkin puuttuu – noin 10 miljoonaa euroa. 

Samaa heijastuu MTV Uutisten ja SAJO:n kyselyssä: 85 prosenttia vastanneista ei usko, että hallituksen lupaamat rahat riittäisivät kattamaan uudistuksen kustannuksia.

Erään vastaajan mukaan kustannukset otetaan oppilaitosten selkänahasta. Aaltolan mukaan moni on myös huolissaan siitä, että riittääkö rahat aikuisten kouluttamiseen. 

Laki tuli voimaan elokuun alussa

Oppivelvollisuuslaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.8.2021, mutta oppivelvollisuus laajenee ikäluokka kerrallaan. Syksyllä 2021 laajennettu oppivelvollisuus eli velvollisuus hakeutua ja osallistua perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen koskee perusopetuksen keväällä 2021 päättäneitä nuoria.

Täysi volyymi eli kolme ikäluokkaa – toisen asteen tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin kolme vuotta – saavutetaan vuonna 2024, jolloin myös määräraha on täysimääräinen. Tätä ennen määräraha kasvaa asteittain: 26,75 miljoona euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 102,25 miljoonaa euroa vuonna 2023.

"Alisuoriutuminen on ollut suurta"

Ja kerrotaan vielä koronan vaikutuksista. Poikkeusolot näkyvät opiskelijoiden oppimisvajeena. Puolet vastanneista rehtoreista arvioi, että merkittävä oppimisvaje näkyy 11-20 prosentissa oppilaista. Reilu viidennes arvioi, että se koskettaisi 21-40 prosenttia oppilaista. Noin 16 prosenttia vastaajista arvioi, että oppimisvaje koskettaa alle joka kymmenettä opiskelijaa.

"Etäopetus on hyvin tehoton oppimiskeino hyvin isolle osalle ammatillisen koulutuksen opiskelijoista", toteaa eräs rehtori.

"Alisuoriutuminen on ollut suurta", toteaa toinen rehtori.

"Heikommat opiskelijat ovat auttamattomasti tippuneet kelkasta. Monia ei näy etäopinnoissa, eikä heihin saada yhteyttä oppilaitoksen puolelta", toteaa yksi vastanneista.

"Tilanne kokonaisuutena on ollut katastofaalinen: vieraskieliset, joiden on muutenkin ollut vaikeaa löytää suomenkielisiä ystäviä, ovat menettäneet koulun ulkopuoliset suomenkieliset kontaktit lähes kokonaan korona-aikanaja se on näkynyt kielitaidon heikkenemisenä tai jopa romahtamisena, ei vain paikallaan junnaamisena."

Kyselyyn vastasi 79 ammatillisen koulutuksen johtajaa. Alla kyselystä poimittuja avovastauksia.

"Osalla aloittavista opiskelijoista (joita pakko erityisesti koskee) on niin suuria oppimisvaikeuksia tai puutteita aiemmassa osaamisessa, että toisen asteen koulutuksen suorittaminen ei ole käytännössä mahdollista."

"Jo nyt on huoltajia, jotka anovat oppivelvollisuuden keskeytystä nuorelleen ilman lakisääteisiä perusteluja."

"Valitettavasti on opiskelijoita, joita koulu ei voi auttaa. Tarvittaisiin enemmän tukea jo varhaiskasvatuksen ja alakoulun aikaan."

"En usko, että ne, jotka eivät muuten olisi hakeutuneet opiskelemaan toiselle asteelle, suorittaisivat kovinkaan suuressa määrin tutkintoaan loppuun saakka."

"Tavoite ei ole tarpeeksi realistinen, koska kaikilla ei ole edellytyksiä suorittaa toisen asteen tutkintoa."

"Ohjausketju on varmistettu, mutta minne ohjata, kun vaativatn erityisen tuen koulutus on riittämätöntä ja uusia ei-koulukuntoisille suunnattuja palveluja ei tullut."

"Meillä on kasvava joukko nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa tai omaa ammattialaansa, kokeilevat sitä ja tätä ja eivät saa tutkintoa tehdyksi mistään."

"Tämä käytännössä tarkoittaa leikkausta toisen asteen koulutuksessa, muun muassa lähiopetuksesta, kun koulutuksenjärjesteäjän eurot menevät tarvikkeisiin, ei opetukseen."

"Maksuttomuuden takaamiseksi käytettävät kustannukset eivät kohdennu täysimääräisesti heihin, jotka eniten lisäpanostuksesta hyötyisivät."

"OKM:n arvio rahoituksesta on selkeästi alimitoitettu."

"Tällä hetkellä isolla osalla toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutujista (jopa 15 prosenttia hakijoista) ei ole riittäviä valmiuksia ja perustaitoja toisen asteen opintoihin."