Israelilaisiin jalkapallofaneihin kohdistunut väkivaltaisku torstaina Amsterdamissa on kirvoittanut laajalti vertauksia natsi-Saksan aikaisiin juutalaisvainoihin ja erityisesti Kristalliyön pogromeihin vuonna 1938.
Vertauksia lietsonee Maccabi Tel Avivin faneihin kohdistuneen väkivaltaiskun ajoitus pahamaineisen Kristalliyön vuosipäivän lähelle ja viitteet sen antisemitistisestä motiivista.
Satojen ihmisten odotetaan kokoontuvan lähipäivinä Amsterdamiin muistelemaan natsien juutalaisiin kohdistamia väkivaltaisuuksien aaltoa, joka tapahtui Saksassa 9.-10. marraskuuta 1938.
Tuon yön aikaiset tapahtumat tulivat tunnetuksi Kristalliyönä. Kristalliyön vuosipäivän takia turvatoimia on kiristetty kaupungissa jo ennalta ja juutalaiselle muistomerkille oli suunniteltu lauantaiksi jumalanpalvelus.
Lue myös: Kamera tallensi: Juutalaisten kimppuun hyökättiin Amsterdamissa – Israel reagoi lähettämällä lentokoneita
Israelin presidentti Isaac Herzog oli yksi korkea-arvoisista israelilaisista poliitikoista, jotka sanoivat väkivaltaisuuksien muistuttavan Euroopan juutalaisiin kohdistuneita hyökkäyksiä aiempien vuosisatojen pogromeissa.
– Näemme tänä aamuna kauhuissamme järkyttäviä kuvia ja videoita, joita olimme lokakuun 7. päivästä lähtien toivoneet, ettemme enää koskaan näkisi: juutalaisvastainen pogromi, joka on parhaillaan käynnissä Maccabi Tel Avivin faneja ja Israelin kansalaisia vastaan Amsterdamin sydämessä, Herzog kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Jos upotus ei näy, voit lukea julkaisun täältä.
Poliisipäällikkö Peter Holla kertoi BBC:lle että iskuja edeltävänä yönä välikohtauksia oli "molemmin puolin”, niin Maccabin kannattajien kuin pro-palestiina mielenosoittajien aloittamina. Hollan mukaan Maccabin kannattajat olivat esimerkiksi irrottaneet palestiinalaisten lipun erään rakennuksen seinästä ja sytyttäneet sen tuleen.
Asiantuntija MTV Uutisille: Matala kynnys väkivaltaan huolestuttavaa
Teologian tohtori Paavo Ahonen Helsingin yliopistosta kertoo MTV Uutisille, että Amsterdamin tapahtuvat tuovat äärimmäisen ikäviä kaikuja menneestä.
– Se että tätä verrataan natsi-Saksan juutalaisvainoihin, niin uskoisin, että vertauksen tekijä on tehnyt sen aikamoisessa tunnekuohussa. Natsi-Saksan vertaaminen tällaisissa asioissa on vaikeaa, että mihin kohtaan natsi-Saksassa verrataan – yksittäisiin juutalaisvastaisiin toimiin vai verrataanko kristalliyöhön vai koko holokaustiin?
– Natsi-Saksan toimissa on niin erilaisia mittakaavoja, että vertailun tekeminen on usein vaikeaa, eikä se välttämättä lisää ymmärrystä tapahtuneesta, Ahonen pohtii.
Ahonen muistuttaa, että tilanteesta ei voi tällä hetkellä tehdä tarkkaa analyysia, koska virallisia raportteja tapahtuneesta ei ole ollut vielä saatavilla.
Hän toteaa, että asian yhteydessä käytetyllä pogromi-termillä ei ole myöskään tarkkaa määritelmää. Käytännössä termillä tarkoitetaan väkijoukon hyökkäystä jotakin ihmisryhmää vastaan siten, että viranomaiset eivät estä hyökkäystä.
Amsterdamin tapauksessa viranomaiset olivat pyrkineet estämään väkivaltaa.
–Jos pogromista puhutaan spontaanina hyökkäyksenä juutalaisia vastaan, jossa kerätään joukkoja sosiaalisen median avulla, kuten tässä tapauksessa, niin se on puhtaasti antisemitismiä.
– Mutta kyllä siinä on sellaisia piirteitä, jotka muistuttavat pogromeista.
Ahonen huomauttaa, että yksittäisiä juutalaisia henkilöitä tai juutalaisia kollektiivisesti ei voi syyttää Israelin valtion toimista.
– Monihan näistä jalkapallofaneista voi olla jopa Gazan operaatiota vastaan eikä hyväksy Israelin valtion toimia ja silti heidän kimppuunsa hyökätään mahdollisesti tämän takia.
Ahonen toteaa olevan järkyttävää, että miten matala kynnys näin vakavaan väkivaltaan oli.
– Se kyllä on todella huolestuttavaa.