Jos tämä on Euroopan mielestä osoitus voimasta, on kyse ilmoittautumisesta höyhensarjaan, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti todennut, etteivät pelkät Euroopan turvatakuut riitä Ukrainalle.
Eikä ihme, ne kun tuntuvat kokous kokoukselta lähinnä vesittyvän, eivät vahvistuvan.
Tällä viikolla Pariisissa järjestetyssä "halukkaiden koalition" kokouksessa nähtiin uusi rimanalitus turvatakuiden suhteen.
Presidentti Emmanuel Macron puhui "vakuuttamisjoukoista", jotka voi halutessaan kääntää myös "pelotejoukoiksi".
Pelotteesta puuttuu kuitenkin pelote, sillä kyse olisi joidenkin Euroopan valtioiden sotilaista, jotka sijoitettaisiin "strategisiin kohteisiin" eri puolille Ukrainaa.
Nämä kohteet eivät kuitenkaan olisi etulinjassa, eikä joukkojen tarkoitus ole olla sen enempää rauhanturvajoukkoja kuin korvike ukrainalaissotilaillekaan.
Toisin sanoan Euroopan joukot käytännössä estäisivät lähinnä ilmahyökkäyksiä harvoihin kohteisiin.
Tyhjää parempi, mutta tässä muodossa lähinnä ele. Riman täytyy olla korkeammalla.
Mallia "vakuutusjoukkojen" vaikutuksesta voi katsoa vaikka Libanonista, jossa YK:n rauhanturvaajista ei ollut millään lailla estämään Israelin maahyökkäystä viime lokakuussa.
Eurooppa myös totesi jo nyt, ettei "vakuuttamisjoukkoja" lähetetä Ukrainaan ennen kuin rauhansopimus on allekirjoitettu.
Siinä yksi lisäsyy Venäjälle jatkaa sotimista.
Ei sillä, että Kreml todellisesta tulitauosta kiinnostuneelta vaikuttaisikaan. Tai hyväksyisi mitään länsijoukkoja Ukrainaan.
Olisi kiva, että Eurooppa vaihteeksi viestittäisi Venäjälle jotain, joka pilaisi presidentti Vladimir Putinin unet edes pariksi yöksi.
Euroopan johtajat Suomea myöten tykkäävät toistaa mantraa, että Venäjä tottelee vain voimaa.
Jos tämä on Euroopan mielestä osoitus voimasta, on kyse ilmoittautumisesta höyhensarjaan.
Seuraavien viikkojen aikana Euroopan armeijoiden sotilasjohdot suunnittelevat, mihin joukot tarkalleen ottaen sijoitettaisiin ja missä muodossa.
Euroopalla ei ainakaan ole kiire mihinkään, mihin on tietysti viimeisen reilun kolmen sotavuoden aikana ehtinyt tottua.
Jotta päätös varmasti olisi riittävän epämääräinen, totesi Macron myös, etteivät kaikki Euroopan valtiot ole samaa mieltä suunnitelmasta.
Pääministeri Giorgia Meloni ehti jo sanoa, ettei Italia osallistu.
Toteutus ei kuitenkaan vaadi yksimielisyyttä, Macron jatkoi.
Jos Euroopan turvatakuut eivät tästä jollain ilveellä voimistu, voidaan puhua farssista, joka naurattaa Kremlissä ja josta Ukraina ei ihan hirveästi hyödy.
Pariisissa sovittiin myös, että Eurooppa lähettää Ukrainalle kaksi miljoonaa tykinammusta. Se, ettei postitusaikataulua lyöty lukkoon, ei yllättänyt.
Aikaisemmin Eurooppa lupasi miljoona tykinammusta. Presidentti Zelenskyin tehtäväksi jäi toistuvasti todeta, ettei kranaatteja näy eikä kuulu.
Pariisissa tehdyistä linjavedoista suorilta seurauksiltaan merkittävin on, ettei Venäjä-pakotteita löyhdytetä. Se on Ukrainan julkilausuttujen toiveiden mukainen päätös.
Kremlin versio Saudi-Arabiassa muotoillusta Mustanmeren tulitauosta vaatii, että pakotteita löyhdytetään.
Julkilausumassaan Yhdysvallat lupasi auttaa Venäjää takaisin maailmanmarkkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri pakotteiden heikentämistä.
Seuraavaksi odotetaan, yrittääkö Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump painostaa Eurooppaa lähipäivinä hyväksymään Venäjän vaatimukset.
Saudi-Arabian keskusteluiden jälkeen Trump sanoi, että Venäjä "raahaa jalkojaan" eli pelaa aikaa.
Se voi viitata siihen, ettei hänkään ihan kaikkea aio Venäjältä niellä, vaikka Yhdysvaltojen Venäjä-politiikka Trumpin kaudella onkin muuttunut myötämielisemmäksi Ukrainan kustannuksella.
Jos Trump antaa Euroopan pitää pakotteensa, voidaan jo valmiiksi epäonnistumisen kanssa flirttaillut Mustanmeren tulitaukosopimus julistaa kuolleeksi.
Tässä kohtaa tosin Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes muistuttaisi, ettei "mitään sopimusta" koskaan todellisuudessa ollutkaan.