Äiti päätti lopettaa lastensa neuvomisen ja olla näiden seurassa vain hiljaa. Kokeen tulokset olivat kannustavia.
Entä, jos et neuvoisi lapsiasi toimimaan ”oikein” – mitä he tekisivät? Angela Anagnost Repke kirjoitti Scary mommy -äitiyssivustolle kokemuksistaan. Hän päätti lopettaa lastensa neuvomisen ja olla näiden seurassa vain hiljaa.
Repke tunnustaa puhuvansa paljon. Varsinkaan lastensa seurassa hän ei ole aiemmin osannut vaieta lainkaan.
– Tarjoan heille mielipiteitäni tauotta päivän mittaan – aina heidän syömisensä kommentoinnista siihen, mitä he voisivat pukea päälleen, ja jopa siihen, miten he leikkivät. Yhtenä päivänä kuitenkin tajusin sen: miten lapsistani kehittyy itsenäisiä aikuisia, jos heidän äitinsä häärää jatkuvasti taustalla ja astuu heidän kantapäilleen?
Repke päätti pitää suunsa kiinni, kun hän vei kaksi lastaan museoon. Museossa Repken kolmevuotias tytär päätyi askartelupöytään, jossa lapset saivat käyttää liimoja, kimalteita, papereita ja muita askarteluvälineitä mielin määrin.
– Halusin niin kovasti oikaista häntä, mutta päätin sulkea suuni. Nämä asiat halusin sanoa, mutta pidin sisälläni: "Ole varonainen saksien kanssa. Näin se tehdään. Purista liimaa varovasti. Äh, liimaa tuli liikaa. Siivoa sotkusi. Pyyhi liima paidastasi. Väriliitu ei toimi tuohon materiaaliin, kokeile tussia". Voisin vain jatkaa ja jatkaa… Kyllä, olen näin paha, Repke tunnustaa.
Tällä kertaa lapsi kuitenkin taiteili 30 minuuttia ilman äidin neuvoja.
– Hän oli pomo. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä hittoa hän loi, mutta se oli hänen ja vain hänen. Hänen oma mestariteoksensa, Repke kuvaa.
Loppupäivän ajan äiti jatkoi lastensa toimien hiljaista hyväksyntää. Hän kertoo oppineensa monia asioita.
– Elleivät lapset yritä hypätä alas liukumäen yläpäästä, on hyvin epätodennäköistä, että heitä sattuisi. He osaavat siivota omat sotkunsa. He osaavat korjata omat virheensä. He osaavat tehdä asioita itse.
Lapset osasivat esimerkiksi sopia riidan itse, vaikka Repke ei auttanut. Hän aikoo jatkaa harjoitusta ja antaa lastensa toimia itse, ilman, että äiti jatkuvasti korjaa heidän tekemisiään.
– En tiedä, miten minusta kehittyi äiti, joka ei osaa sulkea suutaan, eikä ole ihme, etteivät lapset kuuntele minua. He kuulevat nalkuttavaa ääntäni koko hemmetin päivän. En voi syyttää heitä, koska haluaisin itsekin vaimentaa itseni.
Lähde: Scarymommy.com
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.