Korona-ajan kasvomaskit hankaloittivat vuorovaikutusta ja vanhempien kuormitus näkyi pienten lasten lisääntyneenä levottomuutena. Kaksi asiantuntijaa ja entinen varhaiskasvatuksen työntekijä avaavat, millaisia havaintoja lapsista ja vanhemmista on tehty.
Koronapandemia alkoi Suomessa keväällä 2020. Paikat sulkeutuivat ja ihmisten piti välttää turhia kontakteja, jonka takia he pysyivät paljon kodeissaan. Suurin osa päiväkotien ovista oli kuitenkin avoinna koronan jyllätessä.
Lue aiheesta: Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen ainakin kolmeksi viikoksi – näin varhaiskasvatus, alakouluopetus ja yo-kirjoitukset järjestetään
Lähdimme selvittämään, millaisia korona-ajan lasten erityispiirteet ovat ja miten ne näkyvät arjessa. Kysyimme, mitä korona-ajan lapsista tiedetään. Kyselyyn vastasi kaksi asiantuntijaa sekä yksi entinen varhaiskasvatuksen työntekijä.
Kehitysneuropsykologian dosentti Anneli Kylliäinen kertoo MTV Uutisille hoitajien kasvomaskien hankaloittaneen kommunikointia lasten kanssa.
– Puolet hoitajien kasvoista oli piilossa, jolloin hoitajien tunnistaminen on voinut vaikeutua.
Lasten on ollut vaikea tunnistaa heille aiemmin tuttuja ihmisiä. Esimerkiksi hoitajien ja opettajien kasvojen ollessa piilossa kasvomaskien takana ympärillä olevat ihmiset muuttuivat tuntemattomammaksi.
Tutkimuksissa on huomattu, että ihminen hahmottaa kasvoja kokonaisuuksina. Ihmisen katsoessa toista aivot täyttävät kasvot kokonaiseksi yhdistämällä ylä- ja alapuolen toisiinsa. Kasvojen alaosa tukee varsinkin lasten kielellistä kehitystä, kun kasvojen alapuoleen kuuluva suu liikkuu puheen aikana.
Kasvomaskien takia kasvoja on ollut vaikea hahmottaa. Alapuoli on jäänyt maskin taakse, minkä lisäksi puheesta on ollut vaikeaa saada selvää. Kylliäinen kertoo, että lapsen kielen kehitys on voinut näistä syistä osittain viivästyä.
– On tärkeää esimerkiksi puheen kehityksen kannalta, että toisen henkilön puhuessa liikkuva suu olisi näkyvissä.
Päiväkotien ollessa auki vanhemmat saivat päättää, toivatko he lapsensa hoitoon vai järjestyikö hoito muulla tavalla. Lapsen hoitaminen kotona on voinut sopia hyvin kuvioihin esimerkiksi etätöitä tekeville vanhemmille.
Vaikka kotona vietetty aika toi mukanaan hyviä asioita, siihen liittyi myös omat haasteensa.
– Osa vanhemmista on ollut stressaantuneita koronatilanteesta. Lapsi on tunnistanut vanhempien huolestuneisuuden, joka on näkynyt esimerkiksi lapsen lisääntyneenä levottomuutena.
Vanhempien kokema stressi ja ahdistus veivät myös voimavaroja esimerkiksi lapsen kanssa leikkimisestä. Kylliäisen mukaan joidenkin vanhempien kasvoista on puuttunut ilmeitä ja reaktioita.
– Lapsi kyllä huomaa nopeasti, jos aikuinen ei ole täysillä mukana yhteisissä leikeissä.
Kylliäinen muistuttaa, että perheet kuitenkin kokivat tilanteensa ja kokemuksensa eri tavoin.
Lapset pyysivät lupaa leikkiin
Entinen varhaiskasvatuksen työntekijä kertoo korona-ajan lasten lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä. Työntekijä halusi antaa haastattelun anonyymisti, mutta hänen henkilöllisyytensä ja työpaikkansa on MTV Uutisten tiedossa.
– Siirtymät esimerkiksi tilasta toiseen päiväkodissa olivat lapsille vaikeita. Odottaminen ja keskittyminen oli vaikeaa, sillä lapset eivät jaksaneet odottaa esimerkiksi omaa vuoroaan.
Työntekijä kertoi myös puutteellisista kaveritaidoista. Lasten piti esimerkiksi pyytää lupaa leikkiin päivittäin.
– Leikkiin ei mentykään mukaan lupia kyselemättä.
Työntekijän ryhmässä käytiin tavallista useammin läpi ohjeita siitä, miten kavereita saadaan ja miten heitä kohdellaan. Lapsille ei ollut myöskään asetettu kotona rajoja, minkä takia lapset kuvittelivat saavansa tehdä, mitä huvittaa.
– Sitten taas piti alkaa noudattamaan yhteisiä sääntöjä päiväkodissa.
Työntekijä kertoi vanhempien vaikeuksista selviytyä lapsiarjesta kotona. Moni lapsista oli aluksi kotona, mutta lopulta vanhempien mieli saattoikin muuttua.
– Vanhemmat soittivat ja kysyivät, voisivatko he tuoda lapsensa takaisin hoitoon.
Moni esiopetukseen osallistuneista lapsista kävi puheterapiassa, sillä heidän puheensa ei ollut ikätovereiden tasolla. Jotkut lapset saattoivat puhua esimerkiksi puuttuvin kirjaimin.
– Osa heistä vaihtoi myös kirjaimien paikkaa puhuessa.
Vaikka pandemia on monelle ikävä muisto, mukaan mahtui hyviä kokemuksia koronapandemian ollessa pahimmillaan.
– Kun ryhmässä oli selvästi vähemmän lapsia, he olivat rauhallisia ja saivat tarvitsemansa huomion ajoissa.
Kotona vietetty aika viivästytti oppimista
Kun osa lapsista jäi pois varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, mahdollisuus oppia uusia asioita jäi vähemmälle.
Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Sairasen mukaan esimerkiksi kotona aikaa viettäneiden lasten kielen oppiminen on alkanut joissakin tilanteissa vasta myöhemmin.
– Lapsi on saattanut tulla esimerkiksi toisesta maasta tai syntynyt perheeseen, jossa ei puhuta suomen tai ruotsin kieltä. Kotiin jääminen on voinut viivästyttää etenkin heidän suomen tai ruotsin kielen kehittymistä.
Kotona ei myöskään ole samanlaista ammattitaitoa, jota varhaiskasvatus ja esiopetus tarjoavat lapsen tukemiseksi.
– Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan esimerkiksi ristiriitatilanteiden selvittämistä ammattitaitoisten hoitajien kanssa.
Lue lisää: Varhaiskasvatuksen työntekijäpulan katsotaan vaarantavan lasten turvallisuuden – "Arvostetaanko yhteiskunnassamme riittävästi lasta?"
Toisaalta osalle perheistä korona toi mukanaan myös paljon hyvää.
– Perheet viettivät enemmän aikaa yhdessä. Osa vanhemmista huolehtivat myös lapsien kaverisuhteista muuta kautta kuin päiväkodista.
Lasten onneksi isoimmat koronarajoitukset eivät kestäneet kauan. Kun rajoituksista alettiin luopua, lapset palasivat takaisin päiväkotiin ja esiopetukseen tuttujen ja turvallisten aikuisten syleihin. Käytävillä kaikuivat riemuisat ja intoa täynnä olevat huudot, kun päiväkoti täyttyi jälleen tutuista kavereista.