Anna uskoo menettäneensä ensimmäisen aviomiehensä ja lastensa isän, koska lääkäri ei ottanut rintakivusta kärsineen miehen tilaa tarpeeksi vakavasti ja määräsi tälle liian pienen annostuksen nitroja.
Oli ensimmäisen pääsiäispäivän aamu vuonna 1982. Anna* oli 34-vuotias, naimisissa ja 12-vuotiaan tytön sekä 10-vuotiaan pojan äiti. Rinnetalossa asuva perhe oli edellisenä iltana kävellyt mäkeä pitkin parinsadan metrin matkan miehen parhaan ystävän kihlajaisiin.
– Mieheni ei olisi millään jaksanut kävellä mäkeä ylös. Hän kommentoi lapsille, että mitäs laukkaatte siinä. Olisi pitänyt jo silloin aavistaa, että kaikki ei ollut kunnossa – mutta eihän suomalainen mies mitään myönnä, Anna kertoo.
Mies valitti polttoa rinnassa seuraavana aamuna. Hänellä ei ollut aikaisemmin ollut vastaavia oireita. Anna lämmitti auton ja lähti viemään puolisoaan terveyskeskuksen päivystykseen.
Ehti olla kotona vain kymmenen minuuttia
Mies lähti vastaanotolta närästyslääke- ja nitroresepti kourassa. Pari ajoi apteekkiin noutamaan ne.
– Apteekkari soitti saman tien nuorelle kandille ja kysyi, minkä takia nitroja oli määrätty otettavaksi vain 0,25 mg – heillä ei ollut kuin normaaleja 1 milligramman tabletteja. Lääkäri sanoi, ettei mies saisi ottaa siitä kuin neljäsosan.
Mies totteli, asettui kotona makuulle ja pyysi pariskunnan poikaa hieromaan rintaa. Anna havahtui pian siihen, kun huoneesta alkoi kuulua pojan itkua.
– Tyttäremme juoksi myös katsomaan, mistä on kyse. Miehen naama oli aivan musta, ja pienet lapset näkivät hänen kuolinkouristuksensa. Hän menehtyi aivan silmiemme edessä.
Anna jäi leskeksi ja yksinhuoltajaksi 34-vuotiaana. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Kotiintulosta oli tuolloin kulunut vain kymmenen minuuttia.
Hoitovirhettä ei myönnetty
Kahden lapsen yksinhuoltajaksi jäänyt Anna teki kantelun vääränlaisesta nitroannostuksesta silloiseen Lääkintöhallitukseen. Vastaus? "Hoitovirhettä ei ole tapahtunut."
– Onneksi onnistuin sentään kasvattamaan lapsistani yhteiskuntaan hyviä veronmaksajia, ja heillä molemmilla on elämä hyvin. Se on ainoa asia, josta voin olla kiitollinen.
Anna on myös itse joutunut myöhemmin hoitovirheiden uhriksi. Lue juttu hoitovirheistä, jotka pilasivat hänen toisen jalkansa ja silmänsä lähes kokonaan.
* Haastateltavan nimi on muutettu.
Piia Simola/Studio55.fi
Kuvat: Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.