Hallituksessa sovittiin eilen valinnanvapauslain päälinjat ja pykälät, kertoo Annika Saarikko blogissaan.
Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat Saarikon mukaan samat kuin keväisessä esityksessä.
Maakunnilla ei Saarikon mukaan ole velvoitetta yhtiöittää palveluitaan, mutta maakunnilla on velvoite omaan liikelaitokseen. Asukkaille täytyy tarjota asiakasseteli tarkkaan määritellyissä palveluiden kokonaisuuksissa.
Sosiaalihuollon osalta sote-keskuksia velvoitetaan hoitamaan vain neuvontaa ja ohjausta.
– Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi. Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta, Saarikko selittää blogissaan.
Sote-keskusten vastuulle säilytetään myöhemmin myös erityisosaamista kuten erityislääkäreiden konsultaatiota, mutta sen sote-keskukset voivat kuitenkin toteuttaa sen myös alihankintana.
Siirtymäaikoihin kiinnitettiin Saarikon mukaan myös erityisesti huomiota.
– Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas. Silloin ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi, Saarikko kirjoittaa.
Valinnanvapauslain luonnos on torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyssä. Mikäli se menee läpi, kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021.