Todistajien suojelussa uusin keino on anonyymi todistelu, joka otettiin käyttöön vuoden alussa. Siinä todistajan henkilöllisyys salataan kokonaan.
Ainakin yhdessä oikeudenkäynnissä on jo tehty päätös anonyymin todistelun sallimisesta, mutta juttu meni heti korkeimman oikeuden (KKO) arvioitavaksi.
KKO:lta odotetaan nyt ennakkoratkaisua anonyymin todistelun edellytyksistä rikosoikeudenkäynnissä. Juttu oli käsittelyssä Helsingin hovioikeudessa, ja siihen myönnettiin valituslupa. KKO:sta kerrotaan, että käsittely on julistettu salaiseksi, joten siitä ei saa lisätietoja.
Anonyymissa todistelussa todistajan henkilöllisyys ei paljastu, ja hänen äänensäkin voidaan muuttaa.
Erona todistajansuojeluohjelmaan on se, että anonyymissa todistelussa todistajan henkilöllisyys ei yleensä ole syytetyn tiedossa. Koska todistajan nimi myös jää salaiseksi, hänen henkilöllisyyttään ei tarvitse muuttaa todistajansuojeluohjelmassa.
– Anonyymi todistaja voi olla joku täysin sivullinen kuten ulkoilija, joka sattuu paikalle ja näkee henkirikoksen, mainitsee rikosylitarkastaja Sanna Palo.
Myös peitetehtävässä ollut poliisi voi todistaa oikeudenkäynnissä nimettömänä.
Anonymiteetti voidaan myöntää todistajalle, jos rikoksen enimmäisrangaistus on vähintään 8 vuotta vankeutta. Sellainen voi olla esimerkiksi henkirikos ja törkeä ryöstö. Anonymiteetti on sallittua myös ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joissa enimmäisrangaistus on 6 vuotta vankeutta.
Todistajalle henkilöllisyyden salaamisen pitää olla välttämätöntä, jotta häntä voidaan suojella vakavalta uhalta.
Anonyymi todistelu on saanut myös kritiikkiä osakseen muun muassa asianajajilta. Arvostelijoiden mielestä se vaarantaa oikeudenkäynnin tasapuolisuuden sekä syytetyn oikeusturvan ja lisää poliisin valtuuksia.