Huippujengi-ohjelmassa kahdeksan tunnettua suomalaista yrittää valloittaa kuuteen kilometriin nousevan Tocllaraju-vuoren huippua. Yksi retkikunnan jäsenistä on näyttelijä Antti Reini.
Vuorikiipeily vaati keskittymistä, tämän sai todeta myös Huippujengi-ohjelmassa vuorta valloittanut Antti Reini. Solmujen tekemistä oli treenattava tosissaan, että ne jäisivät mieleen kunnolla. Toisinaan rauhoittuminen tehtävien äärelle oli kuitenkin vaikeaa.
– Unohduin hetkittäin ihailemaan liiaksi maisemia. Höpöttelin välillä kiville kulkiessani. Oli sellainen olo, että on tullut kotiin, Reini muistelee retkeä.
Vuorikiipeily vaatii keskittymisen lisäksi sisua ja malttia. Ohjelman aikana kiipeilijät ovat saaneet osallistua vaativille matkoille, jotka on täytynyt taittaa kävellen painava reppu selässä ja ympäristössä, jossa on happea noin puolet vähemmän kuin merenpinnan korkeudella.
Reini ei kuitenkaan halunnut keskittyä haasteiden raskauteen.
– Aika nopeasti tuli sellainen olo, että jos siitä ei nauti, niin se on ihan helvettiä. Siellä oli paljon asioita, jotka saivat sellaisen olon, että tämä on kaikki sen arvoista.
– En ole koskaan päässyt kokemaan mitään vastaavaa. Kaikki se mittasuhteiden puuttuminen, kun luulet, että jonnekin on matkaa 20 minuuttia niin sinne meneekin puolitoista tuntia. Unohdin välillä käveleväni, kun vain menin ja nautiskelin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Vuorikiipeilyn ja patikoinnin lisäksi retkikunta vietti aikaa perusleirissä. Olot olivat askeettiset, mutta vanhaa avantouimaria joessa peseytyminen ei haitannut. Reinin telttakaverina olisi pitänyt olla Cristal Snow, mutta tämä ei koskaan päässyt leiriin vatsatautinsa takia.
Näyttelijä toteaa, että teltassa oleminen yksin oli tietyllä tapaa hyvä juttu, mutta samalla se herätti ristiriitaisia tunteita.
– Jouduin itseni kanssa käymään asioita. Välillä nukkumaan mentäessä muista teltoista alkoi kuulua höpinää. Silloin tuli sellainen olo, että olisi kiva purkaa tätä jonkun kanssa. Toisaalta oli sellainen olo, että nyt menen näin. Voinhan purkaa ajatuksia päivälläkin. Sellainen yksin oleminen oli minulle henkilökohtaisesti hieno kokemus.