Suomen olympiajoukkueen pronssinaiset saivat kesällä iloisen uutisen, kun Suomen Olympiakomitea myönsi kaikille 22 olymiajoukkueen pelaajalle 10 000 euron verottoman apurahan. Se oli merkittävä askel sekä maajoukkueelle että koko naiskiekolle.
Naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen iloitsi MTV Sportille maajoukkueiden Leijona-lounaalla, että tukiraha antaa monelle pelaajalle mahdollisuuden keskittyä enemmän jääkiekkoiluun.
– Perusajatus on, että tuki kestää koko olympiadin. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä pärjätä kansainvälisellä huipulla ja saada menestystä seuraavissa olympialaisissa, Mustonen sanoi.
Naiskiekolla on edessä iso vuosi, sillä naisten maajoukkue pääsee hyvälle näyttämölle Suomen MM-kisoissa. Mustonen tähdensi, että Jääkiekkoliitto on antanut jo aiemmin hyvät toimintaedellytykset naisten maajoukkueen toiminnalle. Maajoukkue on vuosittain kasassa 60–65 päivää.
– Arki niinä muina päivinä on avain menestykseen. Eikä se ole suinkaan Jääkiekkoliiton, vaan seurojen käsissä.
Kymppitonnin tukirahalla ei ostella keskustakämppiä tai urheiluautoja, mutta se antaa mahdollisuuden satsata enemmän harjoitteluun.
– Emme haaveile mistään isoista rahoista.
Apuraha helpottaa arkea
Esimerkiksi maajoukkueen luottohyökkääjä Susanna Tapani joutui valmistautumaan vaikeissa oloissa Pyeongchangin olympiakisoihin. TE-toimisto tulkitsi hänet ammattiurheilijaksi, vaikka hän ei saanut jääkiekon ja ringeten pelaamisesta palkkaa. Sillä perusteella häneltä evättiin työttömyystuet.
– Kansallisen tason pelaajat joutuvat maksamaan pelaamisesta jatkossakin, mutta olympiatasolla apurahaa nauttivat pelaajat voivat ostaa esimerkiksi varusteita tai tehdä vähemmän töitä.
Mustonen muistutti samalla, että apuraha tuo mukanaan vastuuta. Kun mahdollisuuksia harjoitteluun on annettu lisää, se on käytettävä hyväksi.
Suhtautuminen naiskiekkoon muuttunut
Mustonen on havainnut seuroja kiertäessään, että suhtautuminen naisten ja tyttöjen jääkiekkoon on muuttunut myönteisemmäksi. Työtä on kuitenkin edelleen edessä.
Mustonen huomauttaa, että tyttöpelaajilta puuttuu oma pelaajapolku.
– Nyt olen saanut seurojen valmennuspäälliköitä pöydän ääreen miettimään oikeasti, että riittääkö seurojen fysiikkavalmentajille aikaa lähteä salille kansainväliselle huipulle tähtäävien tyttöpelaajien kanssa.