Naisleijonien tavoite Espoossa tänään käynnistyneissä naisten MM-kisoissa on kirkastaa olympiapronssin väri.
Kisat ovat iso satsaus jääkiekkoliitolta, jonka tavoitteena on nollabudjetti ja naiskiekon arvostuksen nousu, jotta ammattilaisuus olisi mahdollista naisille myös Suomessa.
– Minä lasken niin, että jos meillä on 4500 katsojaa kannustamassa naisleijonia, jolloin hallissa on upea tunnelma, niin silloin meidän tavoite on täytetty, toteaa Naisten MM-kilpailuiden pääsihteeri Tuula Puputti, joka haaveili pikkutyttönä NHL-urasta.
Parhaiten liput ovat käyneet kaupaksi Suomen peleihin ja viikonloppuihin. Tavoitteena on nollabudjetti kisojen kustannusten ollessa 1,3 miljoonaa euroa.
Naisleijonat ovat hyvin valmistautuneita, koska kaikki maajoukkuepelaajat saivat olympiapronssin jälkeen 10 000 euron apurahan urheiluministeriltä. Muutoin arkeen kuuluu jääkiekon ohella useimmilla työ tai opiskelua.
– Olympiakomitean tukiraha on auttanut tosi paljon. Asun kimppakämpässä niin, vuokrakaan ei ole niin iso. Olen pystynyt olemaan täyspäiväinen urheilija tämän kauden, iloitsee puolustaja Minttu Tuominen, joka toivoo urheilusta ammattia.
Pelaajia kannustetaan lähtemään ulkomaille
Tuominen kuten puolet naisleijonista on pelannut ulkomailla. Naisleijonia on kannustettu lähtemään ulkomaille, koska siellä voi keskittyä jääkiekkoon.
– Minä sain täyden stipendin yliopistoon ei ole tarvinnut maksaa mistään – ei koulusta, kirjoista eikä ruuasta. Siellä olo oli kuin ammattilaisella.
Jääkiekkoliiton tavoitteena naiskiekon arvostuksen nousu, jotta naisleijonat voisivat treenata ammattilaisemmin. Tämä toisi Suomelle parempaa menestystä kansainvälisellä tasolla.
Puputin mukaan naiskiekko on jääkiekkoliiton kärkihankeita tänä vuonna. Suomessa ei ole yhtään ammatikseen pelaavaa naisleijonaa
– Yksi iso työsarka, jotta saisimme kotimaiseen liigaan niitä paikkoja kehitettyä, että meidän pelaajat pystyisivät vielä paremmassa ympäristössä harjoittelemaan myös kotimaassa.
Suomen jääkiekkoilun legendoihin kuuluva Riikka Sallinen on pelannut vuosia Ruotsissa, jossa naiskiekko on tasa-arvoisemmassa asemassa mieskiekon kanssa kuin suomessa.
– Jääkiekko on iso laji Ruotsissa, jos sitä halutaan lajina kasvattaa niin silloin pitää saada tytöt ja naiset mukaan, Sallinen toteaa.
Viime vuosina naisleijonat ovat saavuttaneet kaksi MM-pronssia ja yhden olympiapronssin. Tuomisen mukaan luvassa on huikeat kisat.
– Kymmenen maata ja loistavaa naiskiekkoa. Me naisleijonat kyllä lähdemme siitä, että me voitetaan, hehkuttaa Tuominen.