Arkkiatri Risto Pelkonen toimi lääkärinä noin 40 vuotta. Sen aikana työ ehti muuttua paljon. Suurina edistysaskelina hän pitää esimerkiksi sydämentahdistimia ja verensokerin kotimittausta.
Risto Pelkonen oli apulaislääkärinä yliopistoklinikalla, kun Suomessa laitettiin potilaalle ensimmäistä kertaa sydämentahdistin vuonna 1960.
– Se oli suuri mediatapahtuma. Vaikka en itse ollut sydänlääkäri, hoitavana lääkärinä sain seurata asiaa hyvin läheltä. Jos potilas ei olisi saanut tahdistinta, niin huonosti olisi käynyt. Nykyään tahdistimien asennus on jo arkirutiinia, Pelkonen sanoo.
– Sydän- ja varaosakirurgia, kuvantaminen ja syövän hoito ovat kaikki olleet suuria edistysaskelia.
Pelkonen kertoo, että uusien lääkkeiden ja leikkausmenetelmien rinnalla esimerkiksi verensokerin kotimittauksen kehittäminen oli tärkeä asia diabeetikoille.
– Sokeriliuska ja kotimittari, jolla jokainen saattoi itse mitata verensokerin täsmällisesti, teki potilaasta omatoimisen. Hän saattoi itse muuttaa hoitoaan ja vapautui siten lääkärin ja muun hoitoryhmän kahleista. Tämä vaikuttaa pikkujutulta, mutta oli oikeasti todella suuri, Pelkonen sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Helsinkiin uusi lastensairaala vuonna 2017? Näin Lastenklinikan toiminta muuttuu
Arkkiatri Risto Pelkonen: Näin lääkärin työ on muuttunut
Terveyskeskukset eivät houkuttele lääkäreitä - Näin arkkiatri ratkaisisi ongelman
Lääketieteen opettajat pitivät terveyskeskuslääkärin uraa hulluutena
Professori: Kunnat orjuuttavat terveyskeskuslääkäreitä – Alettava maksaa palkkaa kuin yksityisille
Professori: Terveyskeskuslääkärin työ vaativampaa kuin kapean erikoisalan osaajan
Lääkäri ihmettelee: Miten lääketiedettä pääsee opiskelemaan ilman psykologin haastattelua?