Terveyskeskukset eivät tunnu houkuttelevan lääkäreitä. Arkkiatri Risto Pelkonen kertoo, miten asiaa voitaisiin muuttaa. Hän ei usko pakkokeinojen toimimiseen.
Risto Pelkosen mielestä yksi suomalaisen terveydenhuollon avainkysymyksistä on, miten perusterveydenhuoltoon saadaan innostuneita ja osaavia lääkäreitä.
– Kaikki tutkimukset osoittavat, että mitä paremmin perusterveydenhuolto toimii, sitä paremmat ovat hoitotulokset ja sitä pienemmät kokonaiskustannukset, Pelkonen sanoo.
– Vaikka terveyskeskusten lääkäreiden määrä on viime vuosina hieman parantunut, puutteita on edelleen. Yleislääkärin työ on kaikista erikoisaloista vaativimpia, ja työolot ovat monessa kunnassa huonot.
"Sairaimmat terveyskeskuksissa – raskasta hoitaa"
Pelkosen mielestä alan koulutus yliopistosairaaloissa on liian tautikeskeistä.
Arkkiatrin mielestä yleislääkärin työ terveyskeskuksissa on raskasta. Kuvituskuva.
– Opiskelijoille syntyy helposti sellainen käsitys, että toimenpidelääketiede ja tekninen osaaminen ovat tärkeimpiä asioita. Perusterveydenhuolto, yleisosaaminen ja potilaan kokonaishoito sosiaalisine ongelmineen ei ole yhtä houkuttelevaa.
Pelkonen ei silti sälytä vastuuta pelkästään koulutukselle.
– Nyt lääkärit joutuvat perusterveydenhuollossa työskentelemään yksin. On hyvin raskasta, jos ei ole ketään, jota konsultoida.
Terveydenhuolto on Pelkosen mielestä myös liian kahtiajakautunut.
– Kaikkein terveimmät eli työikäiset ja -kykyiset ihmiset hoidetaan työterveyshuollossa, joka on suurimmaksi osaksi yksityistä ja potilasmaksuista vapaata.
– Sen sijaan työttömät, työkyvyttömät, eläkeläiset ja vanhukset ovat terveyskeskuksissa. Elämän virrasta vähän syrjässä olevia ihmisiä on raskasta hoitaa, Pelkonen sanoo.
Joustavammat työajat ja työn sisältö
Miten ongelman voisi ratkaista?
Kuvituskuva.
– Terveyskeskusten työoloja täytyy parantaa. Työaikojen pitää olla joustavampia, sillä valtaosa nuorista lääkäreistä alkaa olla naisia, joita painavat myös kodin velvoitteet. He eivät jaksa painaa töitä aamusta iltaan.
Pelkosen mielestä lääkäreiden pitää myös voida itse päättää työn sisällöstä.
– Se ei toimi, että joku ulkopuolinen järjestelee heidän töitään.
– Työuupumustutkimukset osoittavat, että pakkotahtinen työ, jota ei voi itse säätää, on kaikkein raskainta.
"Pakkokeinot vieroittavat"
Kuntavaaleissa mietittiin, pitäisikö kaikilla valmistuvilla lääkäreillä olla velvollisuus työskennellä tietyn aikaa terveyskeskuksessa. Pelkonen vastustaa ajatusta.
– Pakko on aina pakko. Pakkokeinoja ei pidä käyttää, sillä se vieroittaa ihmiset.
– Näissä keskusteluissa on sitä paitsi unohtunut se, että erikoislääkärin koulutukseen, johon 90 prosenttia lääkäreistä suuntautuu, kuuluu jo nyt yhdeksän kuukauden mittainen terveyskeskuspalvelu. Erikoistuminen vie hyvin paljon aikaa. Jos palvelusaikaa terveyskeskuksessa pidennettäisiin entisestään, opiskelijat ehkä karkaisivat jonnekin muualle, Pelkonen sanoo.
Pelkonen ei usko, että lääkäreiden koulutuspaikkojen lisääminenkään auttaisi.
– Suomessa on mihin tahansa Pohjoismaahan verrattuna aivan riittävästi lääkäreitä. Ongelma on, että he joutuvat tekemään asioita, jotka eivät lääkärin työhön kuulu. Suomessa ei ole lääkäripulaa – pulaa on lääkärin työstä.
Studio55.fi/Piia Simola
Helsinkiin uusi lastensairaala vuonna 2017? Näin Lastenklinikan toiminta muuttuu
Arkkiatri Risto Pelkonen: Näin lääkärin työ on muuttunut
Arkkiatri: Nämä lääketieteen edistysaskeleet jäivät mieleen
Lääketieteen opettajat pitivät terveyskeskuslääkärin uraa hulluutena
Professori: Kunnat orjuuttavat terveyskeskuslääkäreitä – Alettava maksaa palkkaa kuin yksityisille
Professori: Terveyskeskuslääkärin työ vaativampaa kuin kapean erikoisalan osaajan
Anne kertoo jaksamisestaan: Kaikki lapseni ovat sairaita tai kehitysvammaisia
Lilli naamioituu punaiseen nenään ja lähtee sairaalaan − minkä ihmeen takia?