Kymmenen prosentin palkankorotuksilla kahden vuoden aikana voisi olla hintoja nostava vaikutus, arvioi ennustepäällikkö.
SAK:n vaatimien palkankorotusten toteutuminen voisi johtaa hintojen nousuun, sanoo Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen.
– Inflaatio on tällä hetkellä aika matalalla tasolla, noin prosentin luokkaa. Näillä palkankorotuksilla olisi hintoja nostava paine, mutta tarkasta vauhdista on vaikeampi sanoa. Jonkin verran nämä tulisivat näkymään hintojen nousupaineissa, Koistinen sanoo MTV Uutisille.
Inflaatio, eli kuluttajahintojen nousu oli lokakuussa 1,1 prosenttia, kun se esimerkiksi vuonna 2022 oli keskimäärin 7,1 prosenttia.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli liittojen yhteistä palkankorotustavoitetta sillä, että palkansaajien ostovoima on heikentynyt aiempien vuosien inflaatiopiikin vuoksi.
Lue lisää: SAK:n jäsenliitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotusta
Koistisen mukaan kymmenen prosentin palkankorotukset voisivat yrityksissä aiheuttaa paineita työntekijöiden vähentämiseksi.
– Suomessa työllisyys on kehittynyt melko negatiivisesti viimeisen vuoden aikana. Nyt esitetyillä palkankorotuksilla saattaisi olla sellainen vaikutus, että tultaisiin näkemään myös työvoiman vähentämispaineita.
"Saattaisi olla kustannuskilpailukykyä heikentävä vaikutus"
Työnantajajärjestöt ovat tyrmänneet vaatimukset liian suurina. Huolena on muun muassa se, että palkankorotukset vaarantaisivat Suomen kustannuskilpailukyvyn.
– Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla, ja sitä ovat tukeneet viimeisten neljän, viiden vuoden aikana tehdyt maltilliset palkkaratkaisut. Verrattuna niihin, näillä (kymmenen prosentin palkankorotuksilla) saattaisi olla kustannuskilpailukykyä heikentävä vaikutus, Koistinen sanoo.
Lue myös: PS:n Mäkelä arvioi SAK:n palkkavaatimuksia: "Erikoisen suuruinen summa"
Työntekijäliittojen tavoitteena on, että kymmenen prosentin palkankorotukset jakautuisivat kahdelle vuodelle.
Ensimmäisen vuoden korotustavoite olisi kuusi prosenttia ja vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus ja vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.
Palkankorotuksilla voisi olla positiivinen vaikutus taloustilanteen, jos palkansaajat innostuisivat kuluttamaan nykyistä enemmän.
– Palkansaajien ansiot kehittyisivät paremmin kuin viime vuosina, mikä tukisi yksityistä kulutusta. Sillä olisi positiivinen vaikutus kansantaloudelle kokonaisuudessaan. Toisaalta yrityksillä tästä saattaisi muodostua suurempia kustannuspaineita, jolla voisi olla negatiivinen vaikutus kansainvälisen kilpailun kannalta, Koistinen arvioi.