Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä pitää SAK:n palkankorotusvaatimuksia "hieman suuren kuuloisina".
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kertoi eilen, että sen jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotuksia kuluvalla työmarkkinakierroksella.
– Hieman suureltahan se kuulosti. Poliitikot eivät ole työmarkkinaosapuolia, eli en lähde ottamaan kantaa työmarkkinaneuvotteluihin, mutta maalaisjärjellä ajateltuna se on aika erikoisen suuruinen summa, Mäkelä kommentoi eduskunnassa.
Lue lisää: SAK:n jäsenliitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotusta
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei halua kommentoida palkankorotusvaatimuksia, eikä niiden vaikutuksia kansantalouteen.
Hän kuitenkin kommentoi, että palkansaajien ostovoima on kohenemassa, ja inflaatio selvästi hidastunut.
– Työmarkkinapöydässä neuvotellaan palkankorotuksista. Yleisesti ottaen voin tietenkin sen sanoa, kun ostovoimasta puhutaan, että kaikki tietenkin ostovoimaa tavoittelevat, ja nythän se on onneksi palkansaajilla nousussa pitkän tarpomisen jälkeen.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli liittojen yhteistä tavoitetta sillä, että palkansaajien ostovoima on alentunut merkittävästi inflaatiopiikin vuoksi.
– Palkansaajat ovat ostovoimakuopassa, ja sieltä kuopasta pitäisi myös jollain aikavälillä kiivetä ylös, Eloranta sanoi.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: SAK:n palkkapommista tuli Petteri Orpon päänsärky
Työministeri Arto Satonen (kok.) ei hänkään halua ottaa kantaa SAK:n palkkavaatimuksiin, tai niiden talousvaikutuksiin. Poliitikot ovat tyypillisesti haluttomia ottamaan kantaa palkankorotuksiin, sillä työehtosopimuksista ja palkankorotuksista neuvotteleminen on perinteisesti ollut työntekijä- ja työnantajaliittojen tehtävä.
– En lähde arvioimaan, kun neuvottelut ovat kesken. Ainahan on niin, että palkankorotusten taso vaikuttaa työllisyyteen, Satonen toteaa.
Työntekijäliittojen tavoitteena on, että korotus jakautuisi kahdelle vuodelle.
Ensimmäisen vuoden korotustavoite olisi kuusi prosenttia ja vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus ja vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.