Venäjä hahmottelee uutta kauppa-aluetta, asiakirja paljastaa.
Venäjä pelkää länsimaiden pilaavan Venäjän yrityksen vetää entiset Neuvostoliiton valtiot vaikutusvaltansa alle, asiakirjavuoto Kremlistä paljastaa brittilehti Financial Timesin mukaan.
Länsimaat myös vaikeuttavat Venäjän pyrkimyksiä rakentaa taloudellisia suhteita globaaliin etelään.
Venäjä pyrkii hallituksensa sisäisen esityksen mukaan pystyttämään kauppa-alueen, joka kilpailisi Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Kiinan kanssa.
Tällä "makroalueella" Venäjä ja globaalin etelän valtiot kävisivät kauppaa esimerkiksi raakamateriaaleista samalla, kun talous- ja kuljetusyhteistyö syventyisi.
Yhteistyön johtavana ajatuksena olisi jaettu "maailmankuva", jossa Venäjä ja muut blokin maat "kirjoittaisivat säännöt uudelle maailmalle ja jossa meillä olisi oma pakotepolitiikkamme".
Financial Timesin mukaan paljastukset ovat peräisin strategiakokouksesta, jota johti Venäjän pääministeri Mihail Mishustin viime huhtikuussa.
Lue myös: FT julkaisi ennusteen: Näin Yhdysvallat romahtaa
1:56Venäjän talous on tehnyt ennennäkemättömän suunnanmuutoksen kohti sotaa.
"Pitää tehdä päätös"
Asiakirjan mukaan lännen Venäjälle asettamat talouspakotteet ovat onnistuneesti työntäneet kiilaa Kremlin ja sen läheisimpien kauppakumppaneiden väliin.
Venäjä esimerkiksi myöntää, että länsimaat ovat kepillä ja porkkanalla saaneet Keski-Aasian valtiot noudattamaan pakotteita.
Täysin aukottomasti pakotejärjestelmä ei ole Keski-Aasiassa toiminut, sillä venäläisraportin mukaan alueen valtiot ovat vaatineet lisärahaa, jotta ne suostuvat kiertämään pakotteita.
Venäjän on pelattava "pitkän aikajänteet peliä" Keski-Aasiassa pitääkseen alueen valtiot vaikutuspiirissään, asiakirjassa todetaan.
Venäjä ei myöskään ole innoissaan siitä, että alueen maat ovat hyödyntäneet sen "heikkoutta" ja ovat "muuttaneet maailmankatsomustaan".
– Maiden pitää tehdä päätös niiden suhteesta Venäjään, raportissa todetaan.
Sen sijaan Valko-Venäjä mainitaan dokumentissa onnistumisena.
Vielä vuonna 2018 Aljaksandr Lukashenka kannatti taloussiteiden monipuolistamista. Tätä nykyä Valko-Venäjää pidetään käytännössä Venäjän vasallivaltiona.
Lue myös: ISW: Putinin "loppupeli" alkaa pian – Haluaa haukata liittolaisensa itselleen
Kreml on toistuvasti julkisesti väittänyt, ettei talouspakotteilla ole merkittävästi ollut vaikutusta sen talouteen.
Länsiasiantuntijat ja -poliitikot eivät ole täysin eri mieltä, vaan ovat laajalti myöntäneet Venäjän talouden kestäneen pakotteita toivottua paremmin.
Venäjän sodan aikana ylläpitämää talouskasvua on pidetty sikäli keinotekoisena ja kestämättömänä, että Kreml on pumpannut valtavan määrän rahaa sotateollisuuteen.