Syöpäjärjestöjen ylilääkäri, globaaliin terveyspolitiikkaan perehtynyt Eeva Ollila pitää Yhdysvaltain päätöstä keskeyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoitus hätkähdyttävänä viestinä.
Erityisen shokeeraavaa on, että päätös annettiin keskellä pahinta terveyskriisiä hetkeen.
– Ajankohta on erittäin järkyttävä. Lisäksi asiasta päätetään sen jälkeen, kun Yhdysvaltain omat koronatoimet ovat menneet harvinaisen heikosti. Tulee mieleen, että nyt yritetään löytää syntipukki. Presidentti Donald Trumpin näkökulmasta on ehkä hyvä syyttää Kiinaa ja WHO:ta.
Keskiviikkona noin 330 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa oli kuollut koronan vuoksi yli 26 000 ihmistä, mikä on eniten maailmassa.
Ollila muistuttaa, että WHO:n budjetti on jo valmiiksi pieni.
– Koko WHO:n varsinainen budjetti on meidän Helsingin seudun yliopistollisen sairaalan budjetin luokkaa. Mikä tahansa leikkaus on erittäin huono asia.
– Ehkä rahoituksen keskeytystä vieläkin keskeisempää on WHO:n arvovaltaa ja toimintaa rapauttava viesti tällä kriittisellä hetkellä, hän lisää.
Yhdysvallat on YK:n alaisen WHO:n suurin rahoittaja. Se tuki järjestön toimintaa 400 miljoonalla dollarilla viime vuonna.
Suomi lisää WHO:n rahoitusta
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Yhdysvaltain päätöstä valitettavana ja erittäin pahana takaiskuna WHO:lle.
Haaviston mukaan Suomi tukee WHO:ta ja lisää järjestön rahoitusta tälle vuodelle. Hallitus sopi keskiviikkona WHO:n rahoituksen palauttamisesta vuoden 2015 tasolle eli 5,5 miljoonaan euroon.
Haaviston mukaan WHO:n toiminta etenkin koronakriisin kansainvälisessä koordinoinnissa on tärkeää. Järjestö on avainasemassa myös kriisin jälkihoidossa.
– Jos ja kun Eurooppa saa pandemian hallintaansa, niin sitten muut mantereet, joissa tauti ei ole vielä tullut täyteen mittaansa, kuten Afrikka ja Latinalainen Amerikka, ovat aivan avainasemassa, ja siinä WHO:n työtä tarvitaan.
Myös Ollila sanoo olevansa huolissaan Afrikan tilanteesta. Hän toivoo, että esimerkiksi EU ottaisi nyt asiakseen korvata Trumpin päätöksestä seuraavan rahallisen menetyksen.
– WHO on nyt se taho, johon pitäisi luottaa. Se on ainoa globaali järjestö, joka voi toimia kaikkien maiden suuntaan.
Hän huomauttaa, että WHO:n rahoituksen leikkaus vaikuttaa Suomeenkin.
– Jos WHO:n kapasiteetti heikentää pandemian ohjaamista, vaikuttaa se myös meihin. Emme ole mikään eristetty onnela.
Trump teki itse asioita, joista kritisoi WHO:ta
Trumpin hallinto perusteli rahoituksen keskeyttämistä sillä, että sen mukaan WHO tukeutui liikaa kiinalaisviranomaisten tietoihin sen jälkeen, kun koronavirus alkoi levitä Wuhanissa joulukuussa.
Presidentti viittasi keskiviikon lehdistötilaisuudessa WHO:n tammikuiseen tviittiin, jossa kirjoitetaan kiinalaisviranomaisten alustavan tutkimuksen tuloksista. Niiden mukaan ihmisten välisistä tartunnoista ei ollut tietoa. Samalla järjestö kehui Kiinan läpinäkyvyyttä koronatiedottamisen kanssa.
Trumpin arvostelijoiden mukaan presidentin kritiikin tekee oudoksi se, että Trump itsekin kiitteli Twitterissä 24. tammikuuta Kiinaa läpinäkyvyydestä. Trump myös vertasi koronaa tavalliseen flunssaan vielä silloin, kun WHO oli jo julistanut viruksen vuoksi kansanterveyden hätätilan. Ulkoministeri Haaviston mukaan WHO:ta kritisoidessa tulee arvioida jäsenmaiden roolia.
– Jos järjestöön kohdistuu kritiikkiä, niin se on välillisesti kritiikkiä myös eri jäsenmaita kohtaan, jotka eivät ole antaneet ajoissa tietoa.