Asiantuntija neuvoo: Näin selviät traumasta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä

Unettomuutta, ruokahaluttomuutta, pelkoja – traumaattiseen tilanteeseen joutuminen synnyttää traumaperäisen stressihäiriön, joka haittaa elämää. Miten traumaattisesta kokemuksesta pääsee eteenpäin?

Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan traumasta seuraa aivan aluksi shokkireaktio. Moni käyttäytyy esimerkiksi onnettomuustilanteessa loogisesti ja järkevästi, mutta kokee jälkeenpäin epäuskoa ja pelkoa.

– Tulee reaktiovaihe, jossa ihmiselle tulee ymmärrys siitä, että meinasin esimerkiksi kuolla tai loukkaantua. Sitten tulee trauman työstämisvaihe, Häkkänen-Nyholm kuvaa.

Työstämisvaihe kestää aikansa. Määriteltyä kestoa ei ole.

– Se voi kestää useita kuukausia tai vuosia: ihminen saattaa pitkänkin ajan kuluttua käydä läpi sitä kokemusta, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Uskottomuudestakin voi syntyä trauma

Vakavan trauman seurauksena ihminen alkaa lähestulkoon aina jollakin tasolla kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Aina ei tarvita kuoleman uhkaa tai muuta valtavaa kauhukokemusta: esimerkiksi työpaikalla koettu kaltoinkohtelu voi aiheuttaa traumaperäisen stressireaktion oireet.

– Myös esimerkiksi kumppanin uskottomuus voi synnyttää sen, läsnä ei tarvitse käytännössä välttämättä olla kuoleman uhkaa.

Häkkänen-Nyholm suosittelee trauman läpikäyntiä ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian, käytännössä siis heti, kun ihminen on siirtynyt shokkireaktiovaiheesta reaktiovaiheeseen.

– Hirveän tärkeää on, että sen tilanteen purkaisi jonkun ammattilaisen kanssa. Mitä nopeammin sitä lähtee työstämään, sitä nopeammin toipuu. On tutkimuksia, jotka tämän vankasti osoittavat.

Avuksi EMDR-mentelmä

Traumoja mitataan kahden luokan asteikolla. Ykkösluokan trauman aiheuttaa lyhytaikainen ja poikkeava tapahtuma kuten liikenneonnettomuus tai pahoinpitely. Kakkosluokan trauma syntyy, kun poikkeava tilanne jatkuu pitkään ja toistuvasti. Häkkänen-Nyholmin mukaan erityisesti ykkösluokan trauman hoidossa hyviä tuloksia saadaan muun muassa EMDR-menetelmällä. Menetelmässä traumaattiseen tilanteen mennään uudelleen läsnä olevaksi mielikuvaharjoittelun avulla. Menetelmän avulla työstetään tilanteeseen liittyviä kielteisiä uskomuksia, kuten uskomusta "nyt kuolen".

– Hoidon aikana ihmiselle annetaan molempia aivopuoliskoja stimuloivaa ärsykettä, eli tyypillisimmillään liikutetaan sormia hänen silmiensä edessä niin, että hänen katseensa liikkuu horisontaalisti edestakaisin. Tällä ärsykkeellä on todettu olevan muistijälkiä rauhoittava vaikutus, Häkkänen-Nyholm kuvaa.

Kun silmäliikesarjaa ja harjoituksia tehdään joitakin kertoja, traumaattisen kokemuksen tunnelataus poistuu. Aiemmin elämää hallinnut kokemus ei enää tunnu pelottavalta tai ahdistavalta. Samalla tilanteen aiheuttama negatiivinen uskomus, kuten kuolemanpelko, korvataan positiivisella tunteella: "minä selvisin siitä!"

Miksi EMDR sitten toimii? Häkkänen-Nyholmin mukaan pelkässä keskusteluun pohjautuvassa työstämisessä ei tavoiteta sitä tunnetta, jonka kauhukokemus on aiheuttanut.

– Jos traumasta vain keskustellaan, se on usein järkipohjaista keskustelua: sinä selvisit hengissä ja katso, mitä arvokkaita asioita sinulla onkaan elämässäsi. Toki ihminen yleensä hyötyy siitäkin jonkin verran, mutta hän usein kuvailee, ettei olo tunnu siltä, että olisi toipunut.

Jos ihminen sitten joutuu kokemaan uudelleen traumaattisesta tilanteesta muistuttavia ärsykkeitä, muistikuvat aktivoituvat.

– Jos on ollut läheltä piti -auto-onnettomuudessa ja joutuu uudestaan samankaltaiseen tilanteeseen, se aktivoi kehon, muistojen ja ajatusten tasolla uudelleen ajatuksen siitä, että nyt minä kuolen. Vaikka tästä kuinka keskustelisi, niin keskustelulla ei tavoiteta uudestaan sitä kuolemanpelon tunnetta mikä taas EMDR:n avulla voidaan tavoittaa, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Pelot ja unettomuus poistuvat

EMDR-menetelmä on kehitetty Amerikassa noin 20 vuotta sitten, ja Suomessa sitä on käytetty reilut kymmenisen vuotta.

– Tiedetään että lyhytterapiassa, jota EMDR edustaa, hyödyllisyys tulee esiin alle 20 käyntikerrassa. Ei ole mitään järkeä ajallisten tai taloudellisten resurssien puitteissa käydä kahta vuotta keskustelemassa tällaisesta lyhytaikaisesta kokemuksesta mitä ykkosluokan trauma edustaa, Häkkänen-Nyholm sanoo.

– Jos jos on ykkösluokan trauma eli lyhyt, poikkeava tapahtuma elämässä, niin ei se välttämättä vaadi kuin 3-5 käyntikertaa. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia ykkösluokan traumoista saadaan hoidettua kolmella 90 minuutin istunnolla. Se on vähän sama asia kuin hammassärky, kannattaahan se nyt herranen aika käydä hoidattamassa pois. Mitä nopeammin, niin aina parempi, ei tarvitse kärsiä siitä pelosta, minkä se on synnyttänyt.

Kun trauma käsitellään, posttraumaattisen stressihäiriön oireet poistuvat yleensä kokonaan. Enää ei tarvitse kärsiä esimerkiksi unettomuudesta ja ruokahaluttomuudesta.

– Posttraumaattinen stressihäiriö on sairaus, ja sairauden oireet poistuvat. Sitä kautta varmasti elämänlaatu kohenee huomattavasti ja ne rajoitteet, jotka ovat aikaisemmin elämää hallinneet, poistuvat. Tulee takaisin ilo elää ja kokea asioita, ja esimerkiksi turvallisuudentunne, joka monilla trauman kokeneilla on kadonnut, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Lue myös:

Teksti: Maria Aarnio

Kuvat: Colourbox