Suomen jyrkkä linja talouskriisin hoidossa ei ole muille Euroopan maille suuri yllätys, vaan sitä osataan jo odottaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
– Suomi nousee esiin vanhassa roolissaan.
Tiilikaisen mukaan Suomi oli samassa roolissa silloinkin, kun apupaketteja rakennettiin ja Suomi ainoana maana järjesti vakuuksia itselleen.
– On alettu hahmottaa suomalaiseksi politiikaksi talouskriisin hoidossa, että Suomi on jyrkempi, Tiilikainen arvioi.
STT:n tietojen mukaan Suomen hallituksen neuvottelumandaatti illan Kreikka-kokouksessa oli erittäin tiukka ja Suomen hallitus on valmis erottamaan Kreikan väliaikaisesti eurosta. Hallitus ei ole itse paljastanut kantaansa neuvottelutaktisista syistä.
Tiilikainen uskoo ratkaisun olleen vaikea, sillä kysymys on suurimmasta kipupisteestä hallituspuolueiden kesken. Esimerkiksi kokoomuksen ja perussuomalaisten Eurooppa-poliittiset linjat ovat Tiilikaisen mukaan todella erilaiset.
STT:n tietojen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt Kreikan jatkotuesta hallituskysymyksen ja sen perusteella valtiovarainministeri Alexander Stubbilla (kok.) ei olisi mandaattia hyväksyä kolmatta tukipakettia koskevien neuvottelujen aloittamista. Tiedot ovat peräisin luotettavasta kokouslähteestä.
Tiilikainen epäilee, että tänään kokoontuvassa suuressa valiokunnassa pohditaan, onko Suomi valmis ottamaan rauhanrikkojan roolin, jos lainapaketin myöntämisen tueksi tarvitaan yksimielisyyttä.
– Kumpi painaa enemmän vaakakupissa? Se, että saadaan Kreikka-asia haltuun ja päästään eteenpäin vai se, että Suomen tiukasti määritellyt intressit toteutuvat?