Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei välttämättä saa kohuttua muuriaan ainakaan tällä hallintokaudella.
16 osavaltion yhteiskanne presidentti Trumpin hallintoa vastaan voi estää Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen raja-aidan rakentamisen, kertoo suurvaltapolitiikkaan ja erityisesti Yhdysvaltoihin erikoistunut ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Osavaltiot haastoivat Trumpin hallinnon oikeuteen tarkoituksenaan kumota presidentin julistama hätätila, jonka varjolla Trump yrittää saada enemmän rahaa raja-aidan rakentamiseen.
Osavaltioiden mukaan hätätilan julistaminen vastoin kongressin tahtoa on perustuslain vastaista.
Kanteesta saattaa Aaltolan mukaan seurata, ettei päätöstä voida toimeenpanna niin kauan, kun on epäselvää, toimiko Trump laittomasti julistaessaan hätätilan.
– Liittovaltion tuomari voi todeta, että päätös jäädytetään siksi aikaa, kun asioita käsitellään. Saattaa hyvinkin olla, ettei muuria päästä rakentamaan, Aaltola sanoo.
Ihmiset Yhdysvalloissa protestoivat Trumpin julistamaa kansallista hätätilaa vastaan.
Edessä kuukausien lykkäys
Aaltolan mukaansa kanne lykkää raja-aidan rakentamista vähintäänkin kuukausilla, joiden aikana presidentin hätätilajulistuksen laillisuutta selvitetään.
Trumpilla on Aaltolan mukaan kuitenkin mahdollisuus selviytyä tilanteesta voittajana.
– Jos kongressi äänestää asiasta ja tulos on hajanainen, tuomioistuimet voivat todeta, että presidentti ei ole sivuuttanut kongressia, jos kongressilla ei ole selkeää kantaa, Aaltola sanoo.
Todennäköistä se ei kuitenkaan ole, koska pelissä ovat isot panokset: presidentin valtaoikeudet.
Jos tuomioistuimet hyväksyvät hätätilan käyttämisen kongressin päätösten ohittamiseen, se voi tarkoittaa muutosta Yhdysvaltojen vallanjakopolitiikalle.
– Jos presidentti voisi julistaa hätätiloja vaikka ilmastonmuutoksen, aseväkivallan ja terveydenhuollon vuoksi ilman kongressin suostumusta, sen nähdään johtavan isoihin muutoksiin, Aaltola sanoo.
Ei kiitos keisarilliselle presidentille
Yhdysvaltojen valta perustuu kolmijaolle: lainsäädäntövallalle, toimeenpanovallalle ja tuomarivallalle. Perinteisesti Yhdysvalloissa on Aaltolan mukaan vastustettu sitä, että valta olisi rajattomasti "keisarillisen" presidentin käsissä.
Ennakkotapaukset ovat osavaltioiden puolella. Yleensä hätätila julistetaan, kun meneillään on luonnonkatastrofi, kuten myrsky tai tulva. Tyypillisesti kongressi ja presidentti ovat samaa mieltä siitä, että hätätila on tarpeellista julistaa.
Tällä kertaa Trump on varsin avoimesti kertonut, että hän aikoo julistaa hätätilan, jotta voisi saada aidan rakentamiseen enemmän rahaa kuin mitä kongressi siihen myönsi.
– Ennakkotapauksien näkökulmasta saattaa hyvinkin olla, ettei hätätila ole laillinen, koska sillä on pyritty ohittamaan kongressin tahto, Aaltola sanoo.
Katse vaaleissa
Aaltolan mukaan koko sotkussa on pohjimmiltaan kyse Yhdysvaltojen ensi vuonna pidettävistä presidentinvaaleista.
Trump haluaa hänen mukaansa todennäköisesti pitää raja-aitakeskustelu yllä ja osoittaa kannattajilleen, että hän yrittää kaikkensa, jotta aita saataisiin rakennettua.
– Trump tietää ehkä itsekin, että tällä tiellä ei päästä maaliin asti. Hän laskee sen varaan, että voi sanoa, teki kaikkensa vaalilupauksen eteen. Voi todeta, minkäs teet, kun ei suostuta. Presidentinvaalit 2020 on tärkein selittävä tekijä tässä yhteydessä, Aaltola sanoo.