Laillisuusvalvojan mukaan usein käy niin, että kolmen kuukauden hoivakotipaikkajonotus lasketaan alkavaksi siitä, kun asiasta on tehty päätös, vaikka se lain mukaan alkaa siitä, kun hoivakotipaikkaa on pyydetty tai palveluntarve on muuten tullut tietoon.
Oikeusasiamiehen kansliasta kommentoidaan MTV Uutisille, että hoivakodeista kerrotaan, että tyhjiä paikkoja on jätetty täyttämättä jonossa olevilla ihmisillä.
– Tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Monet ongelmat ovat olleet jo pidempään kentällä, tiivistää esittelijäneuvos Lotta Hämeen-Anttila Eduskunnan Oikeusasiamiehen kansliasta.
Laillisuusvalvojan mukaan usein käy niin, että kolmen kuukauden hoivakotipaikkajonotus alkaa siitä, kun asiasta on tehty päätös, vaikka sen pitäisi alkaa siitä, kun havainto hoivapaikkatarpeesta ilmenee. Hyvinvointialan järjestö HALIsta kerrotaan MTV Uutisille, että vaikka hoivakodeissa on vapaita paikkoja, ihmisiä pidetään jonoissa.
Laillisuusvalvoja tuntee ilmiön.
– On sanottu itse asiassa yksiköistä suoraan, että heillä on paikkoja ja he ihmettelevät, että näihin ei laiteta. Ja se on selkeästi lain vastainen tilanne.
Jopa puolen vuoden odotus
Vapaana olevien paikkojen tulee vastata asiakkaiden tarvetta. Oikeusasiamiehen kansliassa on havaittu sellainen ajattelutapa, että kolmen kuukauden maksimiodotusaika voi olla käytännössä minimiodotusaika, vaikka lain mukaan palvelut pitää saada ilman aiheetonta viivytystä.
Laillisuusvalvojan mukaan hoivapaikkoja jonotetaan pahimmillaan puoli vuotta.
Hämeen-Anttila kertoo esimerkin Helsingin Laakson sairaalasta, jossa samaan aikaan samalla osastolla jatkohoitopaikkaa odotti vaikeasti käyttäytyvä muistisairas, tukea tarvitseva nuori sekä vaikeasti päihdeongelmainen.
– Ja kun kaikille se on sellainen paikka, jossa he voivat huonosti eivätkä saa tarvitsemaansa kuntoutusta, niin se on kyllä todella huono tilanne.
Professori: Strategia, joka ei toimi
Kyse on säästöistä, toteaa professori.
– Monet hyvinvointialueet pyrkivät vähentämään ympärivuorokautisen hoivan käyttämistä ja tekemään sillä tavalla säästöjä menoihin. Valitettavasti tämä on lyhytnäköinen strategia, koska terveydenhuollon yksiköiden hoitopäivämaksut vuorokautta kohden ovat selkeästi korkeampia kuin hoivakotien maksut. Tämä strategia ei todellakaan taloudellisesti toimi, kommentoi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ostamista vähennetään
Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhuspalvelujen johdosta todetaan, että tämän vuoden talousarvion yksi periaate on se, että ostopalveluja tulee sekä merkittävästi vähentää että siirtää omana tuotantona toteutettaviksi.
– Pirkanmaan hyvinvointialueen yksi suurimmista ostopalveluista on ikäihmisten ympärivuorokautinen asuminen ja tämä talousarvion linjaus koskee myös sitä, kertoo Pirhan palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki.
– Toisin sanoen myös Pirkanmaan hyvinvointialue vähentää ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen ostamista.
Käytännössä asiakkaalle, jonka toimintakyky on arvioitu ja jolle myönnetään ympärivuorokautinen asumispalvelu, tarjotaan aina ensin paikkaa Pirhan omassa tuotannossa.
– Mikäli omassa tuotannossa ei vapaata paikkaa ole ja sellaista ei vapaudu määräajassa, eli lakisääteisessä kolmessa kuukaudessa, hänelle voidaan tarjota paikkaa ostopalveluista.
Tryykin mukaan pääsääntöisesti asiakas odottaa hänelle myönnettyä asumispalvelupaikkaa omassa kodissaan kotihoidon palveluiden turvin. Kotihoidon palveluihin kuuluu tukipalveluiden ja hoivapalveluiden lisäksi tarvittaessa myös lääkärituki.
"Oikeudet palveluihin kuuluvat myöskin kaikkein iäkkäimmille ihmisille"
Asiantuntijan mukaan kynnys saada palveluja on entistä korkeampi niin ympärivuorokautisen hoivan mutta myös kotihoidon suhteen.
– Ne ihmiset jotka tarvitsisivat vähemmän kotihoidon palveluita, mutta selvästi tarvitsisivat niitä, jotta kotona asumisen sujuu, niin he hyvin pitkälti tällä hetkellä näyttävät jäävän ilman, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Topo huomauttaa, että vanhuspalveluihin on laitettu liian vähän rahaa sekä hyvinä että huonoina taloudellisina aikoina.
– Unohdetaan, että yhdenvertaiset oikeudet saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat myöskin kaikkein iäkkäimmille ihmisille.
Huoli hampaista ja vaipoista
Laillisuusvalvojaa huolestuttaa myös pitkien jonotusaikojen lisäksi muut ilmiöt.
– Esimerkiksi suun terveydenhuolto. Aikaisemmin hoivakodissa on käynyt suuhygienisti, mutta nyt ei enää käykään. Vanhuksen kohdalla suun terveydenhuolto vaikuttaa niin moneen asiaan.
– Ja edelleenkin tulee tilanteita, joissa joutuu teroittamaan, että ei voi olla mitään tiettyä vaippamäärää, jota voidaan vuorokaudessa käyttää. Tämä liittyy myös kotihoitoon, että vaihdetaanko siellä vaippoja riittävän usein tai käytetäänkö niitä silloin, kun niitä ei pitäisi käyttää, toteaa Hämeen-Anttila.