Ukrainan kriisistä kärjistynyt Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on nostanut Baltian puolustuksen Naton huolenaiheiden kärkisijoille.
Viron, Latvian ja Liettuan puolustusjärjestelyt koskettavat sotilasliiton ja Yhdysvaltain lisäksi tavalla tai toisella kaikkia Itämeren alueen maita.
Asiantuntijoiden mukaan Naton ulkopuolella olevien Suomen ja Ruotsin olisi kriisin kärjistyessä hyvin vaikea pysyä Naton ja Venäjän konfliktin ulkopuolella. Baltian naapurustossa sijaitsevien maiden ilmatilan ja merialueiden strateginen tärkeys vetäisi Suomen ja Ruotsin lähes väistämättä mukaan.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita. Muodollinen liittoutumattomuus kuitenkin vaikeuttaa Naton näkökulmasta Baltian puolustuksen suunnittelua.
– En sanoisi, että se on Natolle suuri ongelma, mutta kyllä se monimutkaistaa asioita, muotoilee Magnus Nordenman tutkimuslaitos Atlantic Councilista Washingtonista.
Suomi ja Ruotsi ovat EU-maina hyväksyneet Lissabonin sopimuksen, joka velvoittaa jäsenmaat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Suomen lainsäädäntö ei tosin tällä hetkellä mahdollista sotilaallisen avun antamista.
– Kysymys kuuluu, voiko Suomi jäädä - jo nyt tehdyillä EU-sitoumuksilla - puolueettomaan asemaan tilanteen kärjistyessä Baltiassa, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.