MTV Uutiset kysyi Euroopan hybridikeskuksen johtajalta Teija Tiilikaiselta arviota Venäjän toimista nyt, kun Suomi jännittää, venyykö Nato-prosessi.
Sotilasliitto Naton sotilaallisen infrastruktuurin leviäminen Suomen ja Ruotsin alueelle on Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan ongelma Venäjälle. Hän sanoo, että Venäjä on pakotettu reagoimaan siihen.
Välivaihe antaa Venäjälle mahdollisuuksia näyttää voimaansa, lisätä häirintää ja jatkaa uhkailujaan – vaikka toki uhkailu todennäköisesti jatkuisi myös Nato-Suomea kohtaan.
Onko mahdollista, että Venäjä alkaisi siirtää sotakalustoaan jo nyt lähelle Suomen itärajaa, kuten se on uhkaillut tekevänsä? Näin vastaa Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
– Tämä riippuu varmasti monesta asiasta, että miten Venäjä strategisesti vastaa Naton laajenemiseen eli Suomen ja Ruotsin liittymiseen Natoon. Että miten Venäjä arvioi tilannetta omista näkökulmistaan. Toisaalta aika lähellä Suomen rajoja on jo nyt merkittäviä Venäjän sotilastukikohtia, ei tämä siinä suhteessa olisi mikään muutos.
Suomi on saanut laajalti tukea Nato-prosessilleen. Lupauksia avusta mahdollisessa sotilaallisessa tilanteessa ovat antaneet Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Puola. Naton virallisia turvatakuita Suomella ei vielä ole.
Lue myös: CNN-analyysi: On silmiinpistävää, kuinka vähän Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksien yhteydessä puhutaan riskeistä – nämä seikat arveluttavat
Suomelle kuuluva Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, jonka toteutumista ainakin paperilla valvoo Venäjän konsulaatti. Millainen merkitys Ahvenanmaalla on tiukentuneessa tilanteessa Venäjän kanssa?
– Ahvenanmaalla on hyvin strateginen sijainti Itämerellä. Se on historian saatossa herättänyt kiinnostusta: sillä on ollut sodissa ja konflikteissa merkittävä rooli. Ei voi täysin jättää huomiotta tässäkään yhteydessä Ahvenanmaata, sanoo Tiilikainen.
Katso koko haastattelu videolta!