Asumisoikeusasunnon järjestysnumeron hakeminen muuttuu syyskuun alusta lähtien, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry. Jatkossa asumisoikeusasunnon järjestysnumeroa haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta ja asuntoa voi hakea mistä päin Suomea tahansa.
Aikaisemmin kunnilta haettavilla järjestysnumeroilla pystyi hakemaan asuntoa vain siitä kunnasta, josta numero oli haettu tai enintään muutaman kunnan alueelta. Uudet järjestysnumerot ovat voimassa kaksi vuotta. Aikaisemmin numerot olivat voimassa siihen asti, että ne käytettiin.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mukaan uudistuksen tavoitteena on selkiyttää asumisoikeusasunnon hakemista ja saada asuntoa tarvitsevalle koti nopeammin.
– Monimutkaiseksi koettu asumisoikeusasunnon hakeminen yksinkertaistuu, mikä helpottaa uusien asunnonhakijoiden asemaa. Vanhat järjestysnumerot olivat voimassa periaatteessa ikuisesti, jos niitä ei käytetty, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Jari Riskilä tiedotteessa.
Lue myös: Helsinki luopuu moititusta Hitas-järjestelmästä
Suomessa runsaat 50 000 asumisoikeusasuntoa
Vanhat järjestysnumerot ovat voimassa tämän vuoden loppuun asti. Vanhat ja uudet järjestysnumerot ovat syyskuun alun ja vuoden lopun välisen ajan rinnakkain voimassa. Vanhoilla numeroilla on voimassaoloalueellaan etusija. Asuntoja haetaan uudistuksen jälkeen samalla tavalla kuin ennen.
Suomessa on runsaat 50 000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 100 000 suomalaista. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että uusien asumisoikeuskohteiden rakentamiseen ei jatkossa myönnetä tukia.
Riskilän mukaan kirjaus asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamisesta on ristiriitainen ja hälyttävä. Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta.
– Asumisoikeusasuminen vastaa erittäin hyvin useisiin nykypäivän haasteisiin, kuten asumisen kalleuteen etenkin pääkaupunkiseudulla, kotitalouksien kasvaneisiin asuntolainakuluihin ja elinkustannuksiin sekä asuinalueiden eriytymiseen, Riskilä sanoo.
0:40
Videon lähteenä asiantuntijahaastattelut.
Lue myös: Espoolainen Antti kohtasi pysäyttävän yllätyksen – näin iso osuus omakotitalon kustannuksista palaa sähkölaskuun
Juttua on päivitetty lisätiedoilla 28.8. kello 14.07.