Takaisinmaksuaikojen pidentyminen, asuntojen kallistuminen ja muuttoliike halvempien asuntojen paikkakunnilta kalliimpien asuntojen kaupunkeihin ovat kaksinkertaistaneet suomalaisten asuntovelat 2000-luvulla.
– Laina-ajoissa on tapahtunut merkittävä muutos, korostaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen. Helmikuun alussa Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä aloittanut Nykänen muistuttaa myös, että asuntovelat ovat keskittyneet suhteellisen harvoille kotitalouksille.
– Tähän on syytä kiinnittää huomiota, jotta kotitalouksien velkaantumista voitaisiin hillitä, Nykänen varoittaa.
Noin puolet asuntoveloista on kotitalouksilla, joilla velkaa on yli kolme kertaa vuosituloihin verrattuna. Runsaalla kymmenellä prosentilla kotitalouksista velkaa on yli viisi kertaa vuosiansioiden määrän.
– Taustalla nähdään se, että uusien asuntolainojen ehdoissa on höltymistä, Nykänen sanoo.
Pitkät takaisinmaksuajat voivat aiheuttaa hankaluuksia kotitalouksille, kun korot nousevat ja jos tulot putoavat.
Suomen Pankki ehdottaa tehokkaampia välineitä kotitalouksien velkaantumisen ja asuntoluottokannan kasvun hillitsemiseksi. Niitä ovat tulosidonnaiset lainakatot, asuntolainojen enimmäispituudet ja asuntolainojen lyhennysvelvoite.
Tällä hetkellä asuntolainat on sidottu vakuuksien määrään. Lainakatto on nykyisin 90 prosenttia asunnon käyvästä arvosta ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia arvosta. Asunto toimii lainan vakuutena. Tulojen riittävyyden määrittelee pankki.
Nordea pitää kehitystä maltillisena
Nordean maajohtaja Ari Kaperi pitää asuntojen hintojen ja asuntoluottojen kasvua maltillisena, eikä hälyttäviä merkkejä ole. Hän ei näe tarvetta asettaa uusia luotonanto- tai muita kattoja.
– Pankkien omilla luotonanto- ja riskienhallintaperiaatteilla on suurempi merkitys kuin keskimääräisillä asuntoluottokatoilla, Kaperi sanoo.
Hän korostaa, että pankki arvioi lähtökohtaisesti jokaisen velallisen tulotason suhteessa lainan määrään sekä laina-aikaan ja varmistaa näin, että tulot riittävät myös korkojen mahdollisesti noustessa.
Suurempana ongelmana Kaperi pitää asuntomarkkinoiden eriytymistä Suomen sisällä. Taantuvilla paikkakunnilla asuntojen hinnat laskevat ja luottojen ehdot ovat tiukemmat kuin muualla.
Talouslukutaitoa pitäisi saada lisää
Suomen Pankin Nykänen peräänkuuluttaa kuluttajien talouslukutaidon lisäämistä. Viranomaisten ja rahoitustoimialan olisi hänen mukaansa edistettävä asiaa.
– Rahoituspalvelujen helppo saatavuus ja laajeneva kirjo lisäävät talouslukutaidon tarvetta, Nykänen tähdentää.
Talouslukutaito on kykyä ymmärtää ja hoitaa omaan taloudenpitoon liittyviä asioita. Tämä on entistäkin tärkeämpää, koska rahoitusala digitalisoituu ja alalle on tullut uusia toimijoita.
1:59
