Viime vuosina asuntolainamäärät ja asuntolainojen keskikoko ovat nousseet Suomessa. Myös lainojen takaisinmaksuaika on pidentynyt.
Asumisen hinta voi syöstä ihmisen elämää yli varojensa. Ihmiset päätyvät epäedullisiin talouspäätöksiin myös silloin, kun kyse on niinkin suuresta hankinnasta kuin asunto, avaa Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.
Pantzarin mukaan taustalla on, ettei ihmisillä ole tarpeeksi hyvää tuntumaa ja tietoa omasta taloudellisesta liikkumavarastaan. Helposti nojaudutaan myös mittareihin, jotka voivat johtaa harhaan.
– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät tai niin sanotut luottotiedot eivät ole hirveän hyvä mittari kertomaan oikeasti siitä, kuinka paljon sillä ihmisellä olisi varaa ottaa uutta luottoa, Pantzar toteaa.
”Tullaan tehneeksi hätäisiä ratkaisuja, eikä edes haluta ajatella, mitä tästä seuraa”
Hän moittii myös rahoitustuotteiden markkinointitapaa. Oma tuote pyritään usein saamaan kaupaksi luomalla asiakkaalle mielikuva, että siihen on varaa. Todellisuus saattaa kuitenkin olla toinen, eivätkä asiat mene aina suunnitelmien mukaan.
– Tullaan tehneeksi hätäisiä ratkaisuja, eikä edes haluta ajatella, mitä tästä seuraa ja koska pystyn maksamaan takaisin. Luotetaan, että minä kuulun tietynlaiseen tuloryhmään eli minä suoriudun tästä, Pantzar selittää.
Nimenomaan oman talouden virittäminen liian tiukalle on tyypillinen tilanne, joka johtaa omistusasunnoissa asuvat taloudellisiin kriiseihin. Silloin ei välttämättä jää liikkumavaraa elämän muuttuviin tilanteisiin.
– Esimerkiksi ei osata ennakoida paljonko lapsen tuleminen perheeseen loppujen lopuksi tuokaan niitä kuluja siihen kotitalouteen, Pantzar sanoo.
Maksukykyä voidaan testata niin sanotulla stressitestillä
Pankit ovat keskeisessä roolissa asuntoluottojen tarjoajana. Ne arvioivat asiakkaan maksukyvyn tehdessään luottopäätöstä. Tavoitteena on myöntää luotto vain sellaisille asiakkaille, jotka pystyvät maksamaan sen takaisin.
– Varsinkin kun lainaa ollaan ottamassa, pankki pitää keskustelua yllä siitä, että niillä tuloilla pystytään kattamaan asuntolainan lisäksi myös elämisen muut kulut sekä varautumaan yllättäviin menoihin, asumisen rahoitus ja palvelut toimintoalueen johtaja Kaisu Christie OP Ryhmästä sanoo.
Finanssivalvonnan suosituksen mukaan niin sanottu stressitesti pitäisi suorittaa aina, kun arvioidaan asiakkaan asuntolainan maksukykyä. Siinä katsotaan, että asiakkaan maksukyky riittää myös tilanteessa, jossa korko nostetaan kuuteen prosenttiin ja laina-aika on enintään 25 vuotta.
Asuntolainan lainakattoa koskevan lain on muun muassa tarkoitus hillitä kotitalouksien velkaantumista. Pankilla on myös omat sisäiset raamit sille, joiden puitteissa se voi toimia.
Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet
Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina. 20–25 vuoden takaisinmaksuajat kattavat lähes puolet kaikista asuntolainoista. Yli 30 vuoden asuntolainojen osuus on kasvanut, mutta on edelleen pieni.
– Ihmisten tulotaso on noussut, mutta myös asuntojen hinnat ovat nousseet varsinkin kasvukeskuksissa, Christie taustoittaa.
Asuntolainamäärät ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempia ja siellä myös asuntovelallisten osuus on kasvanut erityisen paljon. Myös lainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän kuin muualla Suomessa, selviää Finanssiala ry:n kyselytutkimuksesta.
”Suomalaisethan maksavat velkojaan hyvin”
Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin mukaan velat, joita ei pystytä hoitamaan, ovat Suomessa lähes kahden prosentin luokkaa vuodessa. Tämä on vähemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa sama luku on 3,5 prosenttia.
– Suomalaisethan maksavat velkojaan hyvin ja on kunnia-asia maksaa varsinkin asuntolainaa pois, Christie toteaa.
Asuntolainojen määrät ovat nousseet asuntojen hintojen nousun myötä koko 2000-luvun. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut asuntojen hintakehityksen tasaannuttua, kertoo Finanssiala ry:n -kyselytutkimus.
Suomen Pankin mukaan kasvumäärän hidastumisen taustalla on erityisesti aiempiin vuosiin nähden suuremmat asuntolainojen lyhennykset. Tammikuussa 2019 Suomessa nostettiin uusia asuntolainoja 1,3 miljardin euron edestä, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.