Asuntolainat kallistuvat ennätyskoronnoston myötä – OP:n ekonomisti: "Nousukulma on ollut täysin poikkeuksellista"

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti tänään ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksikköä, mikä on suurin korotus EKP:n historiassa. 

Korkopäätös nostaa myös suomalaisten asuntolainojen korkoja, joista suurin osa on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon.

– Päätös merkitsee sitä, että yleisesti asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euribor-korot nousevat. Uusien lainojen korot tulevat olemaan korkeampia, mutta vähitellen myös olemassa olevissa lainoissa asuntolainan korko nousee, kun korontarkistuspäivä koittaa, sanoo asuntolainoja myöntävän OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Ohjauskorko on keskuspankin määräämä korkotaso, jolla se lainaa rahaa muille pankeille. Ohjauskorko vaikuttaa siten viitekorkoihin, kuten euribor-korkoihin, joita pankit käyttävät luotonannossaan. 

Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor-korko on 1,91. Korko on noussut jyrkästi elokuun puolivälistä lähtien. 

– Ainakin markkinat odottavat, että se jatkaa nousuaan. Odotus on, että oltaisiin vuoden päästä lähempänä 2,5 prosenttia, Heiskanen sanoo.

Lue lisää: Euroopan keskuspankiltalta historian korkein korotus – ohjauskorko nousee 0,75 prosenttiyksikköä

Tavoitteena hillitä inflaatiota

EKP nostanee ohjauskorkoaan vielä lisää tämän vuoden aikana euroalueen inflaation hillitsemiseksi. 

Siksi myös euribor-korot nousevat todennäköisesti myös jatkossa.

– Lisää koronnostoja on luvassa ja se johtuu korkeasta inflaatiosta, mikä halutaan saada parin prosentin tasolle. Markkinat ovat tietysti jo ennakoineet koronnoston, ja siksi tällä ei ole niin suuria vaikutuksia 12 kuukauden euribor-korkoon. Mutta voi olla, että inflaatio pitkittyy, jolloin tarvitaan vieläkin korkeampia korkoja. 

Viimeksi EKP nosti ohjauskorkoaan heinäkuussa 0,5 prosenttiyksiköllä.

– Korkojen nousukulma on ollut täysin poikkeuksellista. Normaalisti korot kehittyvät verkkaisemmin, Heiskainen sanoo.

Korkojen nousu on näkynyt pankissa siten, että asuntolainoja nostetaan nyt vähemmän. Heiskasen mukaan asuntovelallisen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kestääko talous korkojen nousun edelleen.

– Omaa tilannetta kannattaa miettiä siitä näkökulmasta, että miten se kestää sen, että korko onkin neljä prosenttia parin vuoden päästä. Eli siinä mielessä tilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Vaikka 12 kuukauden euribor nousisikin yli 2 prosentin, ei korkotaso nouse historiallisesti tarkasteltuna kovin korkealle.

Pitäiskö asunnonostoa harkitsevan nyt lykätä asuntolainan hakemista?

– En näkisi näin. Jos katsotaan odotuksia siitä, mihin korot nousevat, se on aika normaali taso. 

Heiskasen mukaan korkean inflaatio ja jyrkkä korkojen nousu voivat kuitenkin luoda epävarmuutta talouteen.

– Toki tilanne on huolestuttava siinä mielessä, että jos jotain ennakoimatonta tapahtuu, ja tilanne muuttuu nopeasti, niin se luo epävarmuutta, ja voi heijastua talouskasvuun.